Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste haaste. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Ihana arki, osa: Jääkaappi

Viimeksi oli puhetta, että elämässä ei tapahdu mitään muuta kuin kiireistä perusarkea. Joten härkää sarvista ja sitä itseään myös tänne. Marraskuussa (kyllä, näin kauan kesti ennen kuin sain sen tänne asti) bongasin tällaisen haasteen Puutalobabysta ja ajattelin, että tuo olisi hauska toteuttaa itsekin.

Aiemminkin olen täällä kertonut, että meillä tehdään ruokaostokset kerran viikkoon, nykyään aina lauantaisin. Itse en ikinä käy viikolla kaupassa, tai korkeintaan rautatieaseman minimarketissa hakemassa lounaseväitä jos kotona ei ole kaapissa mikään houkutellut. Justin käy todella harvoin viikolla, ainoastaan jos tarvitaan kipeästi jotain. Nykyään meidän huushollin kokkailutkin on 99% Justinin harteilla, aikaisemman 85% sijaan. Tässä arjessa en ehdi viikolla ikinä tekemään ruokaa, koska en ole ikinä ensimmäisenä kotona. Yleensä ruoka odottaa aina valmiina kun tulen tai jos ollaan molemmat myöhässä, niin sitten haetaan jotain. Tosin tein (tyypillisen) vakaan päätöksen, että nyt on ruokavalio taas tarkkailun alla :D Kauheaa, kuinka joulun aikaan tulee syötyä niin paljon ja ihan liikaa kaikkia herkkuja. Olo on lievästi sanottuna turpea. Josko se tästä vähän kesään mennessä laskisi :P

Seuraavassa kuitenkin kurkistus meidän jääkaappiin. Kuvat taitaa olla reilun viikon takaa, ensin ennen kauppareissua ja sitten kauppareissun jälkeen. Normaalitilanteessa ennen kauppareissua jääkaappi on yleensä tyhjempi kuin näissä kuvissa. Nyt joulusta ja Justinin 2 viikon lomasta johtuen meillä oli enemmän ruokaa kaapissa kuin yleensä. Vaikka ei se kyllä ikinä tyhjä ole :) Voisi joskus huvikseen kokeilla, kuinka kauan voitaisiin elellä ilman kaupassakäyntiä kaikkien pakastimessa ja kuiva"kaapissa" (meillä on kylläkin vetolaatikot) olevien ruoka-aineiden avulla. Ensimmäisenä tottakai loppuisi vihreät ja muut tuoreet, mutta aika kauan perussafkaa saisi väsäiltyä.

Jääkaapin ovi on aina melko täynnä

Koskenlaskijaa ostin Rotterdamin merimieskirkolta törkeään hintaan, ajatuksena oli tehdä lohikeittoa mutta Justin ei ole toistaiseksi innostunut ajatuksesta. Pitää varmaan tehdä ihan itselle kattilallinen ja syödä sitä 3 päivää... Lisäksi voita, pestoa, mascarponejuustoa, sambal chilitahnaa ja aurinkokuivattuja tomaatteja.

Hollantilaiset rakastaa kaikkia kastikkeita ja sooseja! Löytyy siis ketsuppia, bbq-kastiketta, valkosipulikastiketta, sinappia, majoneesia (tietysti!), remouladesoosia kalan kanssa ja tuo pussi on juustoraastetta. Tällä viikolla ostin myös salaatinkastiketta jonon jatkoksi :D

Pullomargariinia, kahvimaitoa, mansikkaomenasosetta, kirsikkatomaatteja ja Sparksin ruokaa suljetussa rasiassa. Neiti syö vain puoli pussia kerrallaan ja noita pusseja on mahdotona säilyttää jotenkin siististi ilman tuota rasiaa.

Vettä, viiniä, colaa, tuoremehua ja kivennäisvettä.
Justinin maidot edessä, oma laktoositon takana (käytetään lähinnä ruoanlaittoon), joulun Baileys, kermavaahtoa, mehutiivistettä, luumuhilloa ja Justinin Danio/Danonet etualalla. Mun kreikkalaiset jogurtit takana ja lisäksi creme frecheä.

Tokalla hyllyllä yleensä leivän päälle laitettavat, rasiassa kinkkua yms. Joskus myös juustoa. Takana suolakurkkuja kahta sorttia. Lisäksi hilloa ja hillopurkin takana lisää kirsikkatomaatteja. Leikkelerasian päällä suolattua voita ja hillopurkin vieressä margariinia. Margariinirasian päällä uuden vuoden munasalaatti.

Rasia tuorepastaa ja sen päällä pötkö salamia. Suljetussa rasiassa juustot, jotka jäi joululta.

Seuraavalta hyllyltä löytyy kalkkunasuikaleita, pekonikuutioita, curryketsuppia, viinirypäleitä ja lisää kastiketta, tämä ranskanperunoille. Lisäksi pussi juustokuutioita, jotka Justin osti vahingossa kun ymmärsi väärin mitä olin kirjoittanut kauppalistaan. Mietin edelleen mihin saan noi kuutiot tungettua. Alapuolella olevalla hyllyllä pari olutta, yksi "siideri", kuoharipullo ja vielä yksi kastke, tämä hunajasinappi.

Vihanneslaatikosta löytyy aina omenoita ja paprikaa. Lähes aina myös porkkanoita. Kuten huomasitte niin kirsikkatomaatteja on myös aina, mutta harvemmin vihanneslaatikossa. Kurkku on vähän eksynyt vieras. Jos tulee talvella ostettua, niin lähes puolet jää aina syömättä.
Koko komeudessaan.


Yläkerran jääkaapissa olemme keskittyneet juomapuoleen. Punakorkkiset alahyllyllä on 0,5l kivennäisvesipulloja. Juon noita mieluummin kuin 1,5l jotka väljähtyy niin nopeasti. Onneksi meillä kierrätetään muoviroskat..

Myös yläkerrasta.

Kaupassakäynnin jälkeen...
Lisää kreikkalaista jogurttia. Lisäyksenä vatkattavaa kermavaahtoa ja ruokakermaa. Ja vielä yksi uuden vuoden munasalaatti.

Lisää juustoa.. chilituorejuustoa, sinihomejuustoa ja mozzarellaa. Lisäksi takana Gooood Energy energiajuomia.

Kalafilettä, maustettuja possunsuikaleita, paljon juustoraastetta ja sieniä.

Lisäyksenä salaattia ja kevätsipulia. Lisää paprikaa ja kirsikkatomaatteja!

Täynnä!

tiistai 12. marraskuuta 2013

Sairaslomalaisen kuvakulma

Voitte varmaan kuvitella, että kuolen tylsyyteen täällä ja pomppisin seinille, jos liikkuminen olisi mitenkään yksinkertaista tällä hetkellä. On eri asia olla kipeänä kotona, kun voi vaan nukkua ja potea ja olla räkäinen ja kurja.. sairaslomalla olo sen takia että kroppa ei toimi, mutta pää toimii on vähän haastavaa. Tylsää siis on. Nappasin Terhin Jalalla Koreasti blogista tällaisen haasteen ja sovelsin sen täysin omaan tarkoitukseeni. Eli siis jotain tekemistä ainakin puoleksi tunniksi..

Haasteen alkuperäiset säännöt ovat jotain tähän tyyliin:
Ota valokuva tai useampikin kodistasi, tai muusta blogisi aihepiiriin liittyvästä, tällä kertaa jostakin sellaisesta kuvakulmasta tai yksityiskohdasta, jota blogissasi ei ole ennen nähty
- Kiitä sitä bloggaria, jolta olet haasteen saanut ja käy laittamassa linkki postaukseesi myös KOTILA -blogiin (kotilablogi.blogspot.fi)
- Laita haaste eteenpäin viidelle bloggarille
- Have fun!
 
Tässä siis pläjäys kotikuvia sairaslomailijan näkövinkkelistä. Tekemiset ja olemiset on tällä hetkellä hyvin rajattuja puutteellisen liikuntakyvyn vuoksi. 

Viihdykettä käden ulottuvilla.. mainoksia, lehti ja kirja. Mielenkiinto ei riitä...
Neulomispussukka sisältää lankakerän ja tekeillä olevan sukan. Eilen vaan kutominen sai puikot pyörimään silmissä joten kokeillaan myöhemmin uudestaan.
Ulkona sataa NIIIIN vettä.
Sohva tyynyvuorineen, viltti ja kännykkä. Hyvää asentoa on mahdotonta löytää kun koko ajan johonkin sattuu mutta parempi sekin kuin kököttää tuolin reunalla tai yrittää seistä.
TV ja iltapäivän laatuohjelmat. Kohta vuorossa lottovoittajien elämänmuutostarinat, oi jee.
Ärsyttävä roska lattialla. En voi kumartua joten se odottaa siinä että Justin tulee töistä kotiin.
Oma vaaleanpunainen viihdekeskus, joka mahdollistaa mm. blogin spämmäämisen.
Tätä meillä syödään tänään. Resepti valmiina, odottaa vaan sitä kokkia kotiin..
Todistusaineistoa että joku muukin on kyllä kotona, vaikka ei olekaan paljoa näkynyt...
Lounaaksi eilistä kanakeittoa.
Kuva kesältä. Tämä kyseinen neiti ei missään nimessä ole viihdyttäjien sukua. Todennäköisesti majailee yläkerrassa, joka vaatii 5 minuutin ponnistelun portaissa.. ei kiitos.
Kahvia!
Reinot hylättynä jo sunnuntaista lähtien. Nämä jalassa siis ensiapuun.. oli parempi vaihtoehto kuin jääkylmät ja märät ratsastuskengät.
Portaat yläkertaan. Tuskallinen koettelemus tällä hetkellä mutta ehkä ihan hyvä liikkuvuuden kannalta.Tästä kuvasta näkyy muuten kuinka nuo portaat kipeästi kaipaavat sitä maalia..eivät siis ole likaiset vaan vielä rakennusajalta keskeneräiset.
Ulkonakaan ei liiku ketään..
Masentava marraskuu. Suomi muistuttaa itsestään aina alakerran vessassa.
Kassi, jossa odottaa työjutut.. tuossa mapissa olis muutamakin paperi, joka pitäisi käydä läpi.

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Haaste: millainen olit, mitä ajattelit?

Puutalobabyn Kristaliina kehitteli haasteen, jolla voi kertoa siitä millainen on ollut, mitä on tehnyt ja ajatellut, ja kuinka se kertoo siitä, millainen ihminen on nyt. Olen edelleen ihan sama ihminen kuin elokuussa 1999, mutta kuitenkin niin erilainen.

Valitut päivämäärät ovat:
elokuu 1999, huhtikuu 2003, maaliskuu 2009, 18.9.2009 ja 17.7.2010

Millainen olet ollut noina vuosina, noina aikoina?
Mitä olet ajatellut?
Millainen on ollut elämäsi?

Miltä olet näyttänyt?


Elokuu 1999
Olen 12-vuotias ja juuri aloittanut 6. luokan Tammelan koulussa Tampereella.  Olin kuvataidepainotteisella luokalla peruskoulun oppivuodet 3.-9. Toisella luokalla ollessani olin todennäköisesti ikätovereitani lahjakkaampi kuvataiteissa, koska silloinen opettajani ehdotti vanhemmilleni, että hakisin kuvataidepainotteiselle. Kuvataidepainotteinen peruskoulu tarkoitti silloin, että kuvataiteita oli 2h enemmän viikossa kuin tavallisissa luokilla. Yhteensä kuvataiteita oli viikosta riippuen 4-6h. Kuvataidepainotteinen opetus peruskoulussa tarkoitti myös tutustumista hieman erikoisiin opettajiin. Taiteellisesti lahjakkaat ja siihen suuntautuneet opettajat kun harvemmin välittivät ns. tavallisista aineista. Ala-asteella luokanopettajani ei ollut millään muotoa kiinnostunut äidinkielestä tai sen kehittämisestä. Sen sijaan laskimme paljon (mittasuhteet ja geometria ovat ollennaisia myös kuvataiteissa) ja esimerkiksi historiassa keskityimme kivikauteen ja taidehistoriaan. Van Goghin puuttuva korva ja auringonkukat kummittelevat edelleen mielessäni niiltä ajoilta.

Kuljin joka päivä bussilla kouluun ja takaisin kotiin. 6. luokkaan mennessä sekin oli jo tuttua puuhaa ja taidettiin aina silloin tällöin koulun jälkeen jäädä hengailemaan kaupungille. Samassa kerrostalossa asui 2 hyvää kaveria, Heli ja Heidi, joiden kanssa kuljettiin kimpassa. Koulussa oli oma hyvä kaveri Jaana ja samaan kaveriporukkaan taisi kuulua muutama muukin tyttö, Milla ja Jossu ainakin muistaakseni. Ehkä Riikkakin.

6. luokalla piti tehdä päätös, että haluaako jatkaa kuvataidepainotteisella vai siirtyykö tavalliselle yläasteelle. Suurin osa samoista kavereista jatkoi myös kuvataidepainoitteiselle yläasteelle, joten siirtyminen oli suhteellisen helppoa kun koulumatka ei pidentynyt kuin kilometrillä tai kahdella, ja kaverit seurasivat mukana.

Huhtikuu 2003
15-vuotiaana viimeisiä kuukausia peruskoulussa.  Yhteishaussa olin hakenut kaksoistutkinto-koulutukseen, koska en halunnut vain lukioon tai ammattikouluun. Halusin molemmat ja useimpien mielestä se oli hyvä idea, saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kaksoistutkinnon suorittaminen kestää 4 vuotta ja sillä saa ammattitutkinnon, ylioppilastutkinnon ja lukion päästötodistuksen. Kouluun pääseminen ei tietenkään ollut itsestäänselvyys, mutta koska vuosien hyvällä koulumenestyksellä todistus oli aikalailla jo takataskussa, niin en myöskään kokenut suuria pelkotiloja siitä etten pääsisi opiskelemaan. Ammattitutkinnoksi olin valinnut catering-alan palveluvastaavan, koska halusin työskennellä ruoan ja ihmisten parissa mutta en kuitenkaan suurtalouskokkina. Haaveilin pääseväni töihin risteilyalukselle tai johonkin hienoon ravintolaan. Mutta varsinkin työt laivalla kiinnosti siinä vaiheessa kovasti.

Olin jossain vaiheessa hurahtanut Harry Pottereihin ja vapaa-ajalla notkuin tiiviisti forumilla nimeltä Vuotava Noidankattila eli Vuotis ja IRCissä #hpfanit. Silloin meidän irkkiporukka oli todella tiivis ja kaikki tulivat hyvin juttuun. Tavattiin myös livenä ihmisten kanssa ja ystävystyttiin oikeasti. Nykyään samojen ihmisten kanssa ei oikeastaan enää ikinä pidä yhteyttä, mutta tavallaan "se yhteys" on edelleen olemassa. Nykyään se on vain muuttanut muotoaan Facebook tuttavuuksiin ja satunnaisiin viesteihin. #hpfanien kautta tapasin myös ensimmäisen oikean poikaystäväni, Tuomaksen. Se tapahtui muistaakseni myöhemmin kesällä 2003 ja sitten kun opiskelut alkoi syksyllä, niin olo oli jo kovin paljon aikuisempi. Siinä vaiheessa tuntui, että jee, elämä alkaa! Opiskelijaelämä ja uudet ihmiset ja uudet kujeet! Taisin olla opiskelusta siinä vaiheessa enemmän innoissani kuin varsinaisesti sitten opiskelija-elämän alkaessa vuonna 2009 amk-opintojen muodossa.

Maaliskuu 2009
Olen elokuusta 2008 lähtien ollut Hollannissa. Ensin au pairina kahdelle kouluikäiselle lapselle kiireisessä business-perheessä ja sitten joulukuussa kun sain tarjouksen toisesta perheestä, en juurikaan epäröinyt vaihtaa. Olin siinä vaiheessa melkoisen kyllästynyt perheeseen, joka ei ikinä ollut tyytyväinen siihen mitä tein ja kuitenkin maksoi melkoisen vähän työmäärään nähden. Vietin joululoman Suomessa ja palasin takaisin ensimmäiseen perheeseen, joka potkaisi minut tavaroineen pellolle ensimmäisenä iltana. Tai siis hakivat rautatieasemalta, toivat kotiinsa ja totesivat, että pakkaa tavarasi ja lähde huomiseen mennessä. Siinä vaiheessa oli melkoinen paniikki päällä ja epätoivo, että järjestyykö kaikki. Uusi työnantajani eli perheen äiti oli siinä vaiheessa korvaamaton.

Joka viikonloppu bilettämässä :)

Uusi perhe oli kuin lottovoitto entiseen verrattuna ja tykkäsin elämästäni suunnattomasti. Mun oli tarkoitus olla au pairina ainakin kesään asti mutta maalikuussa 2009 putosi pommi, kun työnantaja ilmoitti, että hän joutuu valitettavasti irtisanomaan mut koska firma, jossa hän on töissä, he joutuvat kiristämään ja irtisanomaan suurimman osan ihmisistä. Jolloin myöskään perheen äidillä ei ollut enää niin paljon töitä, joten hän sai oman elämänsä toimimaan ilman au pairia, ystävien avulla ja järjestelykysymyksillä.

Minä ja perheen nuorimmainen :)
Maaliskuu 2009 Amsterdamissa oli hyvä, mutta erikoinen kuukausi. Vietettiin hyvien au pair ystävien kanssa läksiäisiä, käytiin bilettämässä yhdessä viimeisiä kertoja ja tapailin muutamia miehiä. Paria viikkoa ennen lähtöä tavattiin Justinin kanssa. Vaikka kyseessä ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, niin jonkunlainen yhteys kuitenkin syntyi. Kerittiin tapaamaan muistaakseni kaksi kertaa ennen kuin Justin lähti Itävaltaan laskettelemaan. Kun hän palasi sieltä, niin mun lähtöön oli muistaakseni 4 päivää. Justin tuli suoraan Itävallasta kotiin, purki ja pakkasi kamansa uudelleen ja tuli mun luokse Amsterdamiin. Ne muutama hassu päivää vietettiin yhdessä ja meistä tuli enemmän tai vähemmän pari. Lähtö oli kamalaa, kun ei tiennyt että miten tästä edetään ja tuleeko tästä yhtään mitään. Ei oikeastaan edes tunnettu toisiamme kunnolla vielä silloin. Suurin osa tutustumisesta hoidettiin sitten jälkeenpäin kun olin jo Suomessa. Lukemattomia MSN-videochättejä ja Skype-puheluita. Melkein samantien kun olin Suomessa, niin varasin uudestaan matkan Hollantiin. Toukokuulle 2009 että pääsisin juhlimaan Justinin synttäreitä. Justin on myöhemmin sanonut, että vasta sitten kun tulin toukokuussa takaisin, niin hän oli varma, että meidän juttu toimii. Ne pari ensimmäistä kuukautta kun oli enemmän tai vähemmän tutustumista.




Kesällä 2009 Suomessa



Tampereella



18.9.2009
Elämää Jyväskylässä ja ammattikorkeakoulussa on takana pari viikkoa. Olen 22-vuotias ja opiskelijaryhmäni vanhimmasta päästä. Ryhmästä löytyy toki vanhempiakin mutta suurempi osa on edellisenä keväänä ylioppilaaksi valmistuneita. Tunnen oloni vanhaksi enkä oikein löydä omaa paikkaani ryhmässä. Sama tunne jatkuu oikeastaan koko opiskeluiden ajan, vaikka tutustunkin ihmisiin. En myöskään tunne oloani kotoisaksi Jyväskylässä. Paikka on niin pieni ja jotenkin epäkäytännöllinen, bussitkaan ei kulje niin hyvin kuin Tampereella. Asun soluasunnossa, joka asuntona on ihan jees, mutta en juurikaan tule toimeen kämppikseni kanssa. Sama ongelma tosin toistuu jokaisen kämppiksen kanssa ja jokaisessa soluasunnossa, joten ilmeisesti tuota asumismuotoa ei vaan ole tarkoitettu mulle.

Uudet opiskelijat lähdössä rientoihin, minä pinkissä takissa
Opinnot matkailun restonomiksi ei juurikaan innosta. Ala on oikea, mutta tuntuu että opinnoissa ei käsitellä juurikaan niitä asioita, joita itse pidän matkailussa olennaisina. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa keskitytään paljon perinteiseen yrittämiseen ja liiketoimintaan. Meille yritetään perustella, että ensimmäisenä vuonna opinnoilla luodaan tietoperustaa ja vasta myöhempinä vuosina opinnoissa keskitytään oikeasti matkailuun. Pitää kyllä paikkaansa, mutta tuntuu älyttömältä, että 3,5 vuoden opinnoissa vasta kolmantena vuonna tulee oikeasti matkailuasiaa. En missään vaiheessa ole ollut supertyytyväinen opintoihini kyseissä opinahjossa. Jo syksyllä 2009 kun kansainvälisyysasioita esiteltiin, päätin että haen sekä harjoitteluun että vaihtoon ulkomaille. Hollantiin tietysti!

Sopeutumista Jyväskylään vaikeutti todennäköisesti myös se, että matkasin joka viikonloppu Tampereelle töihin. Pisin ja paras työnantajasuhteeni on todennäköisesti ollut Fazer Leipomoiden paistopiste Citymarketin sisällä. Aloitin siellä 15-vuotiaana vuonna 2002 ja jatkoin työskentelyä aina kevääseen 2010 asti, jolloin lähdin Hollantiin harjoitteluun. Työtä tein toki pätkäsopimuksilla, kun aina välillä mennä viipotin milloin missäkin. Mutta Fazerille palaaminen oli aina kuin kotiinsa olisi tullut. Harmi, että koko konseptia ei ole enää olemassakaan.

17.7.2010
Kuuma kesä Hollannissa. Asun Justinin kanssa Justinin vanhempien yläkerrassa. Matkustan joka päivä junalla Etten-Leurista Haagiin ja sieltä rautatieasemalla ratikalla hotellille, jossa teen ensimmäistä restonomi-harjoitteluani. Matka kestää noin 1,5h suuntaansa ja matka sujuu suhteellisen leppoisasti, kunhan junat kulkevat. Pari kertaa kesän aikana joku hyppää junan eteen ja silloin kotimatkaan kuluu tunteja kiertoteitä pitkin. Muistan myös tulipalon Rotterdamin asemalla, jonka ansiosta junat tyhjennettiin Schiedamin asemalla ja ei ollut mitään tietoa, että miten olisin päässyt kotiin. Onneksi Justin oli samalla suunnalla töissä ja tuli hakemaan.
Luxemburgissa

Inhoan asumista Justinin vanhempien luona. Anoppi nipottaa ja vaatii joka asiasta jotain, appi on muuten vaan outo. Helpotus kuitenkin häämöttää, sillä ollaan saatu vuokrattua pieni asunto. Heinäkuussa vielä remontoitiin, mutta kun seinät oli maalattu ja lattiat asennettu (keittiöstä puhumattakaan) niin päästiin muuttamaan. Oma pieni asunto Lidlin yläpuolella, jonka kattoterassi oli polttavan kuuma. Tuntuu että elämä järjestyy ja kaikki palaset loksahtaa kohdalleen. Harjoittelu loppuu heinäkuun lopussa ja jatkuva reissaaminen loppuu. Tykkäsin hotellista ja sen työntekijöistä kuitenkin mielettömän paljon. Tunne oli ilmeisesti molemmipuolinen, sillä sain mielettömät läksiäislahjat. Paremmat kuin koskaan aiemmin tai myöhemmin työelämässä. Kun harjoittelu loppuu ja vaihto-oppilasvuoden alkuun on vielä aikaa reilu kuukausi, me päätetään lähteä kesälomareissulle.
Asuntoa remontoimassa

Meillä on Justinin veljen auto käytössä, firman auto, jonka bensoja ei tarvitse maksaa. Luksusta! Ajetaan ensin Belgian kautta Luxemburgiin. Muistan edelleen Viandenin kumpuilevat maisemat ja maauimalan tyylisen paikan korkealla vuorella. Kun sää on epävakaista ja jatkuvaa sateen pakoilua, päätetään lähteä Ranskaan. Ajetaan koko maan halki auringon perässä ja päädytään yhden yön pysähdyksellä Marseillesiin. Siellä on hurjan lämmin, mutta ei leirintäalueita missään. Ajetaan vuorilla ja ollaan epätoivoisia kun kaikki hotellitkin on täynnä. Muutama leirintäalue, jolla löydetään, on myös täynnä. Mietitään, että voidaanko pystyttää vain teltta johonkin ja yöpyä siinä. Päädytään kuitenkin tienvarsihotelliin ja yhden yön jälkeen päätetään ajaa takaisin Luxemburgiin. Lähinnä sen takia, että rahat loppuu melko nopeasti jos joudutaan joka yö nukkumaan hotellissa. Uuvuttava mutta antoisa matka, kokemus, joka ei varmasti hevillä unohdu.

Rock Werchter ja festarin leirintäalue

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Haaste: Viikon menu

Sain Aidan takana -blogin Soilelta haasteen, jonka säännöt on seuraavat...

- kuvaa viikon ajan kaikki tekemäsi ruoka (jos et muista kuvata niin mainitse päivän kohdalla mitä teit)

- jos ruoka on tosi herkku ja haluat jakaa reseptin niin hyvä juttu :-)
- 7 ruokaa siis ja lisäksi vinkki johonkin helppoon jälkkäriin "Viikon vinkki"
- kerro keneltä haasteen sait ja jaa haaste vapaasti ainakin viidelle blogiystävällesi.
- laita postauksen otsikoksi: Haaste: viikon menu

Viikon ruokalista
Olen aiemminkin todennut, että meillä suunnitellaan viikon ruokalista yleensä etukäteen. Helpottaa kun tarvitsee vain kerran viikkoon vaivata päätä, että mitä syötäisiin ja koska pyritään käymään vain kerran viikkoon ruokakaupassa, niin etukäteissuunnittelulla saa myös kauppalistan helposti valmiiksi. 

Sunnuntaina meillä syötiin shoarmaa, eli mausteisia porsaanlihasuikaleita pitaleivän sisällä. Pitan sisään laitetaan myös chili- ja valkosipulikastiketta, salaattia (jäävuorisalaatti, kurkku, tomaatti, paprika) ja juustoraastetta. Shoarmaa myydään täällä valmiissa paketissa niin, että lihasuikaleet on valmiiksi tulisesti maustettu ja ne tarvitsee vain paistaa. 

Shoarma

Salaatti ja kastikkeet

Justinin herkku

Maanantaina tein kukkakaali-bataatticurrya, johon tuli lisäksi tuoretta pinaattia ja cashewpähkinöitä. Täysin vege, koska currytahnan lisäksi pannussa porisi kookosmaitoa, sipulia ja valkosipulia. Tuli hyvää, vaikka meidän makunystyrät kaipailikin vähän jotain lihaa joukkoon. Yritän muistaa postata reseptin myöhemmin :) Loppucurry pakastettiin ja meinaan tehdä siitä huomenna sosekeittoa. Tulee varmasti hyvää!

Currytahna-kookosmaitoliemessä porisemassa sipulit ja bataattikuutiot.

Tuoretta pinaattia sekaan.

Naanleipää maustettuna korianterilla ja valkosipulilla.

Valmis curry!
 Tiistaina syötiin toscanalaista broileripastaa. Oltiin ostettu kokeilumielessä tuollainen paketti, jossa oli valmiina pasta, kastikejauhe, salaatinkastike ja ohjeet. Itse piti lisätä tuoreet raaka-aineet. Tuo paketti oli kuitenkin aika susi, koska maussa ei ollut mitään erikoista ja itse oltaisiin tehty ihan yhtä hyvää ellei parempaa. Lisäksi lisättiin joukkoon tomaattipyrettä ja mausteita, koska maku oli aika pliisu. Mutta ohjeeseen kuuluvat vihreät pavut on mun herkkua ja lisättiin joukkoon vielä tuoretta pinaattia, joten lopputulos oli hyvinkin syötävää. Skipattiin salaatti ja salaatinkastike, koska ei muistettu ostaa salaattipussia ja balsamico-vinegraitte ei mun mielestä toimi jäävuorisalaatin (jota meillä on aina jääkaapissa) kanssa.

Taas on pinaatit kehissä :)

Tätä piti tulla... vihreät pavut taustalla, nam.

Ja tätä me syötiin.
 Keskiviikkona oli jälleen mun kokkausvuoro, koska meen iltaisin kouluun ja tykkään syödä ennen sitä. Mutta koska lähden varttia vaille kuusi kotoa, niin syödään paljon normaalia aikaisemmin (tai syön yksin jos Justin ei ole vielä kotona).  Tein meksikolaista tomaattikeittoa, joka oli tosi hyvää :) Maissi teki tosi kivan lisän! Muuten tein ihan tuon paketin ohjeen mukaan, mutta lisäsin vähän curryketsuppia tuomaan lisää makua ja vähän makeutta. Meillä syödään aika usein keittoja noista puolivalmiista paketeista, johon tarvitsee lisätä 1,5l vettä ja sitten joitain tuoreita raaka-aineita. Ehkä noissa paketeissa on lisäaine tai kaksi liikaa, mutta samalla tavalla on myös valmiissa kasvis- tai lihaliemikuutioissa/jauheissa. Toki teen soppaa itsekin (kasvissosekeiton aina), mutta arkena näillä paketeilla saa hyvää nopeasti :)

Tässäkin paketissa lukee, että oman sopan "pohjaksi" :)

Kevyen sopan lisänä Justin tykkää syödä pitsapaloja tai leipää.

Maissia!
 Torstaina tein jälleen herkkupastaa, eli kylmäsavulohi-purjopastaa. Ohjeen löydät täältä.
 Kuva on harvinaisen epäonnistunut :)

On siellä joukossa lohta ja purjoa..
Perjantaina Justin himoitsi ylikaiken hampurilaisia. Joten niitä meillä syötiin :) Kaupasta ostettiin valmiit jauhelihapihvit, jotka maustettiin ja paistettiin itse. Sämpylän väliin tulee sinappia, (curry)ketsuppia ja majoneesia (Hollannissa ihan must). Lisäksi jäävuorisalaattia, (suola)kurkkua, tomaattia, paprikaa ja paistettua sipulia. Pihvin päälle vielä pala cheddaria. 

Justinin tuplajuustounelma.

Tuossa päällä vielä valkosipulikastiketta...
Lauantaina ja sunnuntaina meillä syötiin nachoja.  Justin teki satsin meksikolaista.. jauhelihaa, sipulia, valkosipulia, chiliä, kidneypapuja, maissia, tomaattipyrettä, paprikaa, tuoreita tomaatteja, mausteita.. Ruokaa oli enemmän kuin tarpeeksi, jopa kahdelle päivälle. Uuniin menevässä lasivuoassa siis nachosipsit, meksikolainen "mössö" ja juustoraastetta. Lopputulos nautitaan omatekoisen guacamolen ja creme frechen kanssa. Sivuun iso kasa pelkkää jäävuorisalaattia!

Yummy.

Salaatti ja guacamole.

Herkku!
 Pyrin aina säännöllisin väliajoin päivittelemään tänne reseptejä, joita olen leiponut tai tehnyt. Joten nyt ei ole mitään maatamullistavaa jälkkärireseptiä vaan viikon vinkkinä ihanan kevyt ja makoisa aamupala.

Tadaa: purkki maustamatonta maitorahkaa ja päälle iso kasa granaattiomenan siemeniä. Nautitaan kahvikupillisen kera :)  

 

Haasteesta saa ottaa kopin, ken haluaa :)