tiistai 18. maaliskuuta 2014

5 vuotta yhdessä


Meillä on Justinin kanssa perjantaina 5-vuotispäivä.
Mun mielestä iso juttu ja ehdottomasti juhlimisen arvoinen. Itselläni ei ole koskaan ollut näin pitkään jatkunutta parisuhdetta, joten saa taputtaa itseään olalle siitä, että on osannut huolehtia parisuhteestaan näinkin hyvin. Jokainen toimiva parisuhde kun vaatii jatkuvaa työtä, itsearviointia, kompromisseja ja toisen edun itsensä edelle asettamista. Ja varsinkin meidän hiljattaisen parisuhdekriisin myötä, tätä päivää juhlitaan sitä suuremmalla syyllä. On ollut hyvä huomata, että mitään ei voi pitää itsestäänselvyytenä!

http://cdn.notsalmon.com/wp-content/uploads/2011/04/poster-good-relationship1.jpg
Source
Sanoin ystävälle viime viikon lounaan yhteydessä, että meidän parisuhdekriisi on noin 90% selvitetty ja selätetty. Molemmilla on paljon parempi olla ja Justin varsinkin on jälleen enemmän oma itsensä. Itse olen ehkä vielä vähän varuillani jollain tapaa. Mutta sekin on normaalia, että naiset pohtii ja vatvoo asioita pidempään kun taas miehet siirtyy nopeammin eteenpäin. Justin sai jonkunlaisen ahaa-elämyksen kun sille oli juurtajaksain selitetty kuinka miehet ja naiset vaan on totaalisesti täysin erilaisia. Ajatellaan, käyttäydytään ja toimitaan täysin eri tavalla ja olennaista meidän keskinäisen viestinnän kannalta on ymmärtää nämä olennaiset erot. Ei voi olettaa, että olen automaattisesti samaa mieltä tai että edes lähestyn aihetta samalla tavalla kuin hän.

http://25dip.com/wp-content/uploads/2013/12/7.jpg
Source
Perjantaina 21.3. ei ole kulunut 5 vuotta siitä kun alettiin seurustelemaan vaan 5 vuotta siitä kun tavattiin ensimmäisen kerran. Ollaan kuitenkin yhteistuumin päädytty tähän päivämäärään, koska kumpikaan ei muista miten ja koska "päätettiin" että nyt ollaan pari ja virallisesti seurustellaan. Se kun harvemmin vähän vanhemmalla iällä tapahtuu enää niin, että toinen lähettää tekstiviestin "ollaanks yhessä?".

Meidän ensitapaaminen ei ollut kummallekaan rakkautta ensisilmäyksellä, mutta kiinnostuksen se herätti. Jonkunlaisen kipinän ja kiinnostuksen siihen, että haluaa tietää toisesta enemmän ja tutustua paremmin. Ehdittiin treffaamaan "perinteisellä tavalla" vain muutaman kerran, ehkä kolme ennen kuin vietettiin 3 päivän intensiivitreffit olemalla 24/7 yhdessä, nukkumalla hotellissa ja kuljeksimassa ympäri Amsterdamia sillä omasta kämpästäni olin jo luopunut ja 3 päivää oli aikaa ennen kuin lento lähti takaisin Suomeen.

Molemmat oli tottakai ihastuneita toisiinsa ja oli hurjaa lähteä siinä vaiheessa takaisin Suomeen. Meidän seurustelu jatkui siis tekstiviestein, puhelinsoitoin ja mesen välityksellä. Skypeen siirryttiin myöhemmin kun todettiin sen olevan paljon mukavampi ja järkevämpi yhteydenpitokeino. Palasin Hollantiin sen ensimmäisen lähdön jälkeen noin 5-6 viikon päästä viettämään Justinin synttäreitä. Silloin oltiin virallisesti pari ja tapasin Justinin ystäviä ja sukulaisia. Ja Justinin vanhempien kanssa tehtiin tottakai vielä lähempää tuttavuutta, koska Justin asui siinä vaiheessa edelleen kotona ja yövyin siellä. (Olenkohan muuten ikinä puhunut täällä siitä oudosta seikasta, että täällä nuoret asuu ihan mielettömän pitkään vanhempiensa luona jos eivät muuta solukämppään kaupunkiin, johon menevät opiskelemaan? Mutta jos opiskelee ja asuu vanhempiensa luona opiskeluajan, niin on ihan normaalia asua vielä vanhempien luona 28-vuotiaana ja säästää rahaa siihen, että voi ostaa oman asunnon. Täällä kun asunnon vuokraaminen ei aina ole niin kamalan yksinkertaista.)

En tiedä oliko meidän lähtötilanne mitenkään ihanteellinen, mutta erossa oleminen loi ainakin vahvan pohjan parisuhteelle ja luottamukselle. Lisäksi toiseen tuli tutustuttua ihan eri tavalla kun tutustuminen tapahtui pelkästään keskustelemalla, eikä esimerkiksi tekemällä asioita yhdessä. Tottakai myöhemmin kun asuttiin ensimmäisen kerran yhdessä 2010-2011 oli siinä myös iso totuttelemisen paikka. Kun toinen olikin jatkuvasti läsnä eikä vain tietokoneen toisella puolella. Kun muutin tänne lopullisesti vuonna 2012, niin tiesi jo mitä odottaa ja millaista on olla yhdessä ja kuinka taloutta pyöritetään niin että molemmilla on siitä hyvä fiilis.

http://www.searchquotes.com/sof/images/picture_quotes/31525_20130126_165121_long_distance_relationship_quotes_05.jpg
Source
Mutta perjantaina siis vietetään meidän vuosipäivää ja kuten aina, ylimääräiset vapaapäivät (tässä tapauksessa siis Justinin) on hyvin täyteen buukattu. Suunnitelmissa on aamiainen keskustassa, jonka jälkeen Justinilla on aika varattuna kaupungintalolle ajokortin uusimista varten. Sen jälkeen meillä on molemmilla aika kampaajalle (käydään samalla tyypillä), saan latvat kuntoon ja Justin oman reuhkansa siistimmäksi. Lisäksi auto pitää hakea korjaamolta ja tehdä perusruokaostokset. Illalla mennään syömään yhteen Etten-Leurin paremmista ravintoloista. Ollaan käyty siellä jo 2 kertaa aiemmin ja odotukset on kovat.

http://www.couverts.nl/media/foto/550x310/605/905f3ecc-a20d-4418-8aef-c6cf60cb2235.jpg
Source
 Justin on jo kaksi viikkoa kertonut, kuinka hän on löytänyt täydellisen lahjan ja kuinka varmasti tykkään siitä ihan mielettömästi. Eli itse olen 2 viikkoa kiemurrellut ja kaarrellut sen suhteen, että mitä ihmettä annan lahjaksi. Haluan lahjan olevan jotain vähän erityisempää, ei niin jokapäiväistä ja tottakai sellaista, joka muistuttaa Justinia tästä merkkipäivästä myös vuosien päästä. Eli kun kysyin ehdotuksia ja sain vastaukseksi uuden mp3-soittimen tai maksullisen fitness-ohjelman ostamisen, niin en kauheasti lämmennyt. Molemmat tottakai hyviä ideoita, mutta ei nyt ihan kuitenkaan tähän tarkoitukseen sopivia.

Lopulta päädyin ranneketjuun, joka on tyyliltään vähän samaa kuin kaulaketju, jonka annoin Justinille silloin 5 vuotta sitten syntymäpäivälahjaksi (hänen pyynnöstään). Ranneketjussa on myös laatta, johon voisi kaivertaa oman tekstin. Koska tilasin ketjun lauantaina nettikaupasta enkä ole siis nähnyt sitä vielä, en tiedä kaiverrutanko vai enkö. Haluan kaiverruksen ranteen sisäpuolelle niin ettei se näy jokaiselle, joka korua katsoo. En tiedä vielä onko se mahdollista vai ei. Tällä hetkellä enemmän jännitystä aiheuttaa kuitenkin se, että saapuuko koko hemmetin koru edes ajoissa. Sen nettikaupan tilaussivuston perusteella kun sitä ei ole vielä edes lähetetty sieltä eteenpäin. Voi siis olla että Justin saa perjantaina pelkän kortin ja lupauksen lahjasta, joka saapuu kun posti suo. Toivon mukaan ei kuitenkaan :) Onhan tässä vielä muutama päivä aikaa..
http://www.lookinggoodtoday.com/media/catalog/product/cache/5/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/l/m/lm946_a_2.jpg
Source

5 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon vuosipäivästä! Huvitti tuo selityksesi vuosipäivän päivämäärän määräytymisestä. Meillä nimittäin Iiro jopa esitti kysymyksen, aletaaks olee, mutta jälkeenpäin ei enää muisteta, monesko päivä se tarkalleen ottaen oli. :)

    Minä olen homoseksuaalien kaverien juttuja kuunnellessa tullut siihen tulokseen, että "miehet on marsista, naiset on venuksesta" -ajattelun sijaan taidetaan kaikki tulla omista aurinkokunnistamme. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pakkohan siihen päivämäärään oli jotenkin päätyä :) Mites teillä, juhlitteko ja minä päivänä?

      Ja tuo taitaa olla kyllä enemmän kuin totta :D Ulkoisesti suht samaa rotua, mutta pään sisällä tapahtuu jotain ihan muuta...

      Poista
    2. Ei juhlita. Kun ei alunperin alettu juhlimaan, niin tuntuisi jotenkin teennäiseltä juhlia nyt. En kyllä tiedä miksei juhlittu alunperin - jotenkin se kai unohtui, ja sen lisäksi Iiro ei alkuvuosina oikein tajunnut, että saattaisin arvostaa romantiikkaa. Nyt sitten on viesti mennyt lävitse ja parisuhteen juhlimispäiväksi jenkkityyliin valikoitunut Valentine's Day, johon olen pari viimeistä vuotta ollut erittäin tyytyväinen. ;)

      Poista
  2. Onnea! Meilläkin tulee pian kolme vuotta täyteen, hyi miten aika lentää! Musta suurin haaste Hollantilaisen deittauksessa on kyllä miesten vanhemat. Oii huhheijaa millainen suku mulla täällä on :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuntuu että mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä nopeammin aika rientää :D Kohta on taas kesä, vaikka vasta äsken vietettiin vielä joulua.. kummasti siihen sukuunkin tottuu ajan saatossa. Kun muistelen millaista oli vielä 3-4 vuotta sitten joissain syntymäpäiväjuhlissa ja kuinka nyt on jo niin tottunut siihen kaikkeen ja on kuin kala vedessä. Ja vaikka anoppi edelleen aiheuttaa harmaita hiuksia, niin siihenkin on jo aikalailla tottunut :)

      Poista