Tyhmä ja epäkohtelias suomalainen, joka ei ymmärrä tätä kulttuuria

Kun tekee paljon töitä, niin...
- pyykit kasaantuu
- syö epäterveellisempää ruokaa
- ärsyyntyy helpommin
- koti on likainen
- ei ole aikaa sosiaalisen elämän ylläpitoon, ystäville ja sukulaisille
- villasukat ei valmistu
- blogia ei päivitä kukaan

Kaikki on tottakai kiinni omista valinnoista, mikä on itselle tärkeää ja mielekästä. Tein viime viikolla rankan työviikon, tuntimäärissä vain vähän normaalia pidempi, mutta rankka viikko muodostui yksinomaan aamuvuoroista. Kun herää joka aamu klo 5, niin ei paljon naurata. En ole ikinä pitänyt itseäni sen kummemmin aamu- tai iltaihmisenä, mutta kyllä ennen kuutta herääminen tuntuu aika epäinhimilliseltä. Ja kun vihdoin pääsee töistä kotiin, niin ei paljon huvita mikään.

Justinin 31v. synttäreitä vietettiin torstaina. Koska tämän postauksen perusteella tiedätte, kuinka fanaattisia hollantilaiset on syntymäpäivien suhteen, niin tottakai meille tuli illalla Justinin vanhemmat ja veli tyttöystävineen kahville. Ajaksi oli sovittu klo 19.30-20, vanhemmat tulivat juuri ennen puoli yhdeksää ja veli juuri ennen yhdeksää. Jo tässä kohtaa meni herne nenään.. arki-iltana olisi syytä noudattaa sovittua aikaa! Ja totuttuun tapaan jokainen tällää perseensä penkkiin ja odottaa palvelua.. kuppi kahvia/teetä nenän eteen ja samaan syssyyn kakkua. Kun olin hoitanut emännän velvollisuudet ja seurustellut vähän aikaa, totesin meneväni nukkumaan. Minun mielestäni kun on erittäin ajattelematonta sukulaisilta tulla myöhässä ja sitten vielä istua lääräämässä pari tuntia, varsinkin kun tiedossa oli että meillä on huomenna aikainen aamu (totesivat vain, että minkä ihmeen takia heräät niin aikaisin...). Mutta se on vain minun mielipiteeni, hollantilaisten mielestä kun kaikki on vaan gezellig.

Olen ehkä jo päässyt yli sen vaiheen "mitä ne nyt musta ajattelee", ainakin sukulaisten keskuudessa. Olen suomalainen ja ehkä tapojeni kanssa vähän outo, mutta mitä sitten. En jaksa aina pelata tämän kulttuurin säännöillä, varsinkin kun ne ei tunnu yhtään omilta. Suurimman osan aikaa teen kyllä muille mieliksi, mutta ei se silti tunnu omalta.

En jaksa aina poskisuukotella kaikkia, sekä saavuttaessa että lähtiessä. Varsinkaan niitä ihmisiä, joiden kanssa en ole edes jutellut koko iltana. Mikä järki? Muuta kuin että se on kohteliasta? Öö, kenen mielestä?

Ärsyttää, että juhlissa ystävien ja sukulaisten kesken, vieraat ovat kuin ravintolassa. Ruokaa ja juomaa pitää olla riittävästi, on isäntäparin tehtävä huolehtia että kaikki ovat tyytyväisiä ja riittävästi ravittuja. Normaalisti tarjoaisin apuani tarjoiluissa, mutta täällä on tottunut siihen, että istua tököttää tekemättä yhtään mitään. Viikonloppuna Justinin ja Tomin synttäreitä juhlittiin Zeelandissa, ensin leirintäalueella kahvittelemalla ja sitten satamassa grillaamalla. Ja kaikki sukulaiset tietysti kutsuttu.. Jotenkin tuo tyypillinen juhlinta kotioloissa on jokseenkin hyväksyttävää, mutta leirintäalueolosuhteissa.. Suomessa itse järjestäisin samanlaiset kekkerit periaatteella, että jokainen tuo mukanaan jotakin, niin juomaa kuin ruokaakin. Kaikki tekevät yhdessä jotain ja kaikilla on kivaa. Mutta täällä.. me tehtiin Justinin kanssa kaikki ruokaostokset ja Tom hoiti juomapuolen. Justinin äiti huolehti leirintäalueella kahvin keittämisestä, vieraiden istuessa pyllyillään. Sama homma myös satamassa kun grillattiin. Ehkä se olen vaan minä ja minun outo suomalainen kulttuuritaustani, mutta en vaan käsitä. Justin grillaa, Tomin tyttöystävä esivalmistelee salaatti ym. ainekset, minä hoidan loppusiivouksen. Todella gezellig.

Erittäin huonosti nukutun yön jälkeen, teltassa oli kylmä, märkä ja kaikinpuolin inhottavaa, olin ihan valmis lähtemään kotiin. Ensin kuitenkin aamupalaa. Joka luonnollisesti piti hakea kaupasta, koska eihän kukaan nyt ole ottanut mitään ruokaa mukaan.. Ja siinä vaiheessa kun olen ollut hereillä 3 tuntia ilman aamupalaa, olen hakenut sen aamupalan kaupasta (myös kaikille muille), kattanut pöydän ja istunut sen ääressä 2 tuntia, enkä vieläkään saa syödä, koska KAIKKI eivät ole paikalla, niin menee muuten herne nenään. Joskus ja vaan joskus, musta tuntuu että gezelligheid on lähinnä vittuilua ja muiden ihmisten itsekkyyttä. En voi tehdä niinkuin itse haluan, koska se on epäkohteliasta muita kohtaan. On myös todella epäkohteliasta tehdä jotain kulttuurisääntöjen vastaista, riippumatta siitä mikä olisi järkevää/mukavaa/mielekästä.

Ehkä mulla oli vaan huono viikonloppu. Ja tyhmä epäkohtelias suomalainen tyttö nyt vaan on outo. Antakaa sen olla rauhassa, älkääkä vaan puhuko sille.. kyllä se 20 vuoden päästä on jo jotain oppinut.

Mutta hei, tällä viikolla mulla on vaan 3 työvuoroa. Aluksi olin listan nähtyäni vähän kiukkuinen (missä mun rahat!) mutta nyt olen vaan tyytyväinen, että saan vähän chillata ja hoitaa asioita pois listalta.

Koti on nyt vaihteeksi puhtaaksi puunattu, pyykkikasat vähenee silmissä, on ollut enemmän aikaa miettiä mitä syödä ja aikaa tehdä se (kylmäsavulohta ja ruisleipää, mmm!) ja meidän takapiha muuttuu hitaasti mutta varmasti nätimmäksi. Mulla on myös deitti yhden ystävättären kanssa tällä viikolla ja kappas, blogikin päivittyy taas (ainakin tämän postauksen verran). Kohta rupeaa myös sukkapuikot heilumaan.

Anteeksi avautuminen. Ei ollut kovin kohteliasta ;)

Viikon tärkeimmät

Kiireen ja väsymyksen lomassa bloggaaminen on jäänyt vähän taka-alalle. Kuin myös kommentteihin vastaaminen, pahoittelut siitä! Viime viikonloppu oli töissä huippukiireinen ja olin ihan kuollut sen jälkeen. Hyvä kun jaksoin sormea nostaa.

Maanantaina olikin vapaa ja tiistaina oli tarkoitus viettää Koninginnedag töissä, mutta sain soiton, että meillä on niin rauhallista että voin rauhassa jäädä kotiin. Joten ylimääräisestä vapaapäivästä muodostuikin ihan chilli, käytiin pyöräilemässä ja pyörähtämässä keskustassa. Koninginnedag on kuuluisa siitä, että silloin jokainen Hollannissa asuva saa vapaasti myydä romppeitaan kadulla. Myös Etten-Leurin keskusta oli muuttunut markkina-alueeksi ja ihmisiä oli paljon liikkeellä hyvässä hengessä. Vallan vaihtuminen kuningattarelta kuninkaalle näkyi mm. 14 tunnin mittaisena televisiolähetyksenä (jota muuten appivanhemmat toljottivat aamusta iltaan :D) ja tietysti uutisoinneissa lehdissä ja telkkarissa. Anoppi puhui siitä kuinka tässä päivässä oli todella hyvä fiilis ja ihmiset hyvällä tuulella.Viimeksi vallan vaihtuessa (Bea kerkesi muuten olla kuningattarena 32 vuotta!) ihmiset olivat enemmän räyhämeiningillä liikenteessä, oli tappeluita ym.

Source

Source

Mutta kaikki sujui hyvin ja meillä on nyt vallassa kuningas. Diggailen kyllä enemmän siitä sen paremmasta puoliskosta, Maxima on upea ilmestys :)

Source

 Muistan myös parin vuoden takaa kun juhlittiin Koninginnedagia niin jengi oli paljon enemmän humalassa, bilefiiliksellä ja joka paikassa välkkyi oranssia. Tänä vuonna oli paljon rauhallisempaa, ehkä johtuen siitä, että kierrettiin suurimmat bileet kaukaa tai sitten siitä, että ihmiset olivat sisällä toljottamassa telkkaria.. Meno ja ihmispaljous oli varmaan kuitenkin ihan kiitettävää Amsterdamissa ja muissa isoissa kaupungeissa, joissa tuhannet ja tuhannet ihmiset kokoontuivat juhlimaan :)

Source

Source

Eilen sama rauhallinen meno jatkui töissä, lukuunottamatta klo 8 aamullista 65 puolalaisen hyökkäystä aamupalalle. Kyllä siinä oli vähän nieleskelemistä ja kakistelemista kulttuurierojen kanssa.. jokainen lastaa 3 lautasellista ruokaa eteensä, tungeksii ja tönii, ei minkäänlaisia käytöstapoja tai "luonnollista" käyttäytymistä. Olivat suoraansanottuna kuin villieläimiä. Yritän aina pysyä neutraalina mutta meinasi kyllä pinna palaa kun valittavat että aamiaisbuffa on tyhjä (daa, johtuiskohan niistä kolmesta kukkurallisesta lautasesta per nenä) mutta eivät kuitenkaan väistä senttiäkään, että sitä buffaa pääsisi täydentämään..

Source

 Huomenna lähdetään viettämään perheviikonloppua Zeelandiin, kaupunkiin nimeltä Renesse. Zeeland on Hollannin "merialuetta", koostuu erilaisista saarista, jotka on yhdistetty valtavilla silloilla tai tunneleilla toisiinsa. Zeeland on myös sitä hollantilaisten loma-aluetta, täynnä leirintäalueita ja lomakyliä mökkeineen. Talvella suurin osa kaupungeista elää hiljaiseloa ja kesällä herää taas henkiin. Justinin vanhemmat viettävät tänä vuonna 10. toukokuuta 35-vuotishääpäiväänsä ja sen kunniaksi päättivät järjestää perheviikonlopun. Vuokrasivat lomamökin ja kutsuivat sinne poikansa tyttöystävineen. Sain töistä 4 päivää vapaata ja odotan innolla, että päästään vähän rentoutumaan. Suunnitelmissa mm. polkupyörien vuokraus ja ympäriinsä ajelu :)

Source

 

 

Hollantilaiset syntymäpäivät

Ilman minkäänlaista faktatietoa voisin väittää, että syntymäpäivä on merkittävin juhlimisen aihe hollantilaisessa kulttuurissa. Tämä väite perustuu siihen, että..

- Syntymäpäiviä vietetään aina (iästä, sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta)
- Syntymäpäivänä onnitellaan kaikkia juhlissa mukana olijoita, ei pelkästään siis juhlakalua vaan myös hänen puolisoaan, perhettään, ystäviään jne.
- Hollantilaiset syntymäpäiväjuhlat kulkevat aina tietyn kaavan mukaan

Kuva

Jostain syystä Suomessa (ainakin omassa perhepiirissä) synttäreitä vietetään joka vuosi siihen asti kunnes lapsi täyttää 12, sen jälkeen yleensä juhlitaan vielä 18-vuotissynttäreitä ja sen jälkeen satunnaisesti juhlakalun omien halujen mukaan merkittäviä synttäreitä, kuten pyöreitä tasavuosia. Suomessa syntymäpäivä ei ole mitenkään iso juttu, saattaa mennä vuosia ettei joku juhli syntymäpäiviään ollenkaan ja se on ihan ok. Yleensä synttärisankari saa itse päättää juhliiko ollenkaan ja jos juhlii, niin miten. Ulkopuoliset ei yleensä aseta siihen paineita, paitsi ehkä 50- ja 60-vuotisjuhlien kohdalla. Synttärijuhlat Suomessa eivät noudata minkäänlaista perinteistä kaavaa, jokainen tekee vähän sen mukaan miten itse haluaa. Yleensä odotetaan kyllä ainakin jonkun sortin kakkua ja kahvia, mutta muuten ei ole minkäänlaisia standardeja.

Kaikista näistä edellämainituista syistä siis, olen ollut jokseenkin järkyttynyt näiden kuluneiden vuosien aikana kun minulle on valjennut, kuinka iso  ja merkittävä juttu syntymäpäivä on hollantilaisille.

Täällä ei tule kuuloonkaan sanoa, että en halua minkäänlaisia muistamisia syntymäpäiväni tai että, en halua juhlia ollenkaan. Vähintään lähisuvulle on PAKKO tarjota kahvia ja kakkua. Jo itse syntymä on Hollannissa merkittävä tapahtuma, josta ilmoitetaan kaikille tutuille ja tärkeille ihmisille lähettämällä kortti. Lapsen syntymää juhlistetaan sukupuolesta riippuen syömällä joko vaaleanpunaisia tai vaaleansinisiä muisjes rakeita kuivan korpun eli beschuitin päällä. Näitä tarjotaan tuoreille vanhemmille sairaalassa, kotona vanhemmat tarjoavat näitä vierailijoille ja yleensä vievät lastin myös työpaikoilleen. Lisäksi näitä korppuja anisrakeilla nautitaan myös lapsen syntymäpäivänä. Luonnollisesti. Syntymästä myös ilmoitetaan naapureille koristelemalla talo erilaisin vauvakoristein tai vähintään liimaamalla ikkunaan tarra Hoera een meisje tai Hoera een jongen! Näitä on jatkuvasti näkyvillä ympäri kaupunkia eri talojen pihoilla ja ikkunoissa. Sen tarkempia tietoja syntymään liittyvistä prosedyyreistä ei ole, koska ei ole aiheesta vielä omakohtaista kokemusta.

Beschuit met muisjes

Kuva

Syntymäpäiviä kuitenkin vietetään joka vuosi. Niitä voidaan juhlia joko juhlakalun kotona tai sitten vuokrata joku tila, jos on kyseessä isommat juhlat. Hyvin suosittua on myös pystyttää puutarhakatos partytent pihalle, jotta tilaa on enemmän. Hollantilaiset muutenkin nauttivat ulkoilmassa oleilusta, kelistä riippumatta.

Partytent

Syntymäpäiviä voidaan juhlia joko lähisuvun kesken tai isosti, niin että kutsutaan myös kavereita ja ehkä ihmisiä työpaikaltakin. Kun juhliin mennään, niin ensin onnitellaan synttärisankaria ja hänen puolisoaan. Gefeliciteerd ja kolmea suukkoa poskille. Sen jälkeen kierretään kaikki juhlissa olijat, kätellään, sanotaan gefeliciteerd ja suukotellaan. Jos ei tunne ihmistä etukäteen, suukottelemisen voi jättää väliin ja sanoa oman nimensä. Tästä tavasta voidaan poiketa vain jos kyseessä on isot juhlat, joista suurinta osaa ihmisistä ei tunne. Silloin onnitellaan ja suukotellaan vain sukulaiset ja ne ihmiset, jotka tuntee entuudestaan.

Nyt (melkein 4 vuoden jälkeen) näihin tapoihin on jo pikkuhiljaa tottunut, mutta muistan kuinka alkuvaiheessa en ensin tiennyt yhtään mitä on tarkoitus tehdä ja sen jälkeen kun tajusin, rupesin kammoamaan kyseisiä rituaaleja yli kaiken. On niin epäsuomalaista suukotella ja halailla puolituntemattomia ihmisiä. Onneksi nyt on jo tavat hallussa ja kun pikkuhiljaa oppii tuntemaan ihmisiä paremmin ja tunnistaa kasvoja (myös niitä tuntemattomampia), niin se ei enää tunnu niin pahalle.

Jos kyseessä on juhlat lähisuvun kesken, niin yleensä istutaan ringissä, jolloin kaikki pystyvät juttelemaan kasvotusten. Yleensä jo valmiina olevan istuinryhmän (sohva, nojatuolit, yms) ympärille kootaan jakkaroita ja tuoleja, jotta kaikki mahtuvat mukaan. Keskellä on pöytä, johon hostin eli synttärisankarin on helppo tuoda naposteltavaa ja kaikki voivat laskea lasinsa.
Jos kyseessä on isot juhlat, niin juhlapaikalla on yleensä korkeita pöytiä mutta ei tuoleja. Tai jos tuoleja on, niin ne on varattu vanhemmille ihmisille ja muut seisovat korkeiden pöytien ympärillä.

Syntymäpäiviin kuuluu, että aina ensin tarjoillaan kahvia tai teetä ja kakkua. Appeltaart eli omenapiirakka on hollantilaisten ikisuosikki, joten se on usein vaihtoehtona. Tosin kakun suhteen ei ole tiettyä etikettiä, joten periaatteessa voi tarjota mitä tahansa makeaa, joka sopii kahvin kanssa. Kun vieras on juonut kuppinsa ja syönyt kakkunsa, kysytään häneltä mitä hän haluaisi juoda. Vaihtoehtoina on aina olut, puna- tai valkoviini tai limsa. Vieraat saattavat saapua eri aikoihin, mutta aina tarjotaan ensin kakkua kahvin kanssa ja sen jälkeen muuta juotavaa.

Appeltaart

Mummon 77v. synttärikakku joululta 2012

Myöhemmin tarjoillaan hapjes eli erilaisia suolaisia syötäviä. Yleensä pieniä kulhoja, joita viedään ihmisryhmien luokse. Pienissä juhlissa helppoa, koska kaikki istuvat ringissä.. Tarjolla on esimerkiksi suolatikkuja, sipsejä, pähkinöitä, mutta usein myös juustokuutioita tai makkaran palasia.

Kuva

Jos kyseessä on isot juhlat (60-v.) yleensä voi olettaa, että paikalla tarjoillaan myös ruokaa. Kukaan harvoin kokkaa itse, vaan catering-palvelu tuo ruoan paikalle. Vaihtoehtoina usein kiinalaistyyppistä sapuskaa, bbq (kesällä) tai muuta. Kertaakaan en ole vielä törmännyt salaattipöytään, joka olisi Suomessa aika tyypillinen. Mutta kuten todettu, hollantilaiset ei kauheasti perusta terveellisestä ruoasta. Eilisissä 60v. juhlissa tarjoilu oli poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen, muutaman lämpimän vaihtoehdon lisäksi oli myös täytettyjä kananmunia, lohiwrappeja, pieniä kolmioleipiä yms.
Jos juhlissa ei tarjoilla lämmintä ruokaa, niin vaihtoehtona saattaa olla, että myöhemmin illalla/yöllä tarjoillaan friteerattuja snackseja. Esim. bitterballen tai kananugetteja.

Bitterballen

Jotta juhlat olisivat syntymäpäiväsankarille mahdollisimman haastavat ja työläät, niin hollantilaisissa juhlissa ei tunneta sellaista käsitettä kuin noutopöytä tai itsepalvelu. Poikkeuksena tietysti jos tarjoillaan lämmintä ruokaa buffetista.
Mutta varsinkin näissä pienemmissä lähisuvun kesken vietetyissä juhlissa on tapana, että syntymäpäiväsankari eli host puolisoineen tuo henkilökohtaisesti jokaiselle vieraalle ensin kakkupalan kahveineen. Sen jälkeen host kysyy jokaiselta mitä he haluavat juoda ja kiikuttaa sitten lasin nenän eteen. Luonnollisesti aina kun lasi tyhjenee, niin host hakee siihen täydennystä, ei vieras itse. Host huolehtii myös hapjeskulhojen täyttämisestä ja niiden tasaisesta jakamisesta vieraiden kesken. Tottakai useimmiten juhlakalun perhe tai lähimmät ystävät auttavat vieraiden kestitsemisessä. Muistan meidän omista tupaantuliaisista/yhteissynttäreistä viime kesältä, kuinka lähes kaikki tarjosivat apuaan tarjottavien suhteen. Vieraanvaraisuus on siis aivan toisenlaista kuin Suomessa.

Syntymäpäiväjuhlissa niin kuin missä tahansa muissakin juhlissa, jos kutsut ihmisiä vieraaksesi, niin tarjoat syömisen lisäksi kaikki juomat talon puolesta. Suomessa on tyypillistä, varsinkin nuorten kesken, että jokainen tuo omat juomat. Täällä sellaista käsitettä ei tunneta, joten joka vuotisten syntymäpäiväjuhlien järjestäminen on myös taloudellisesti iso satsaus.

Lahjat ei hollantilaisissa syntymäpäiväjuhlissa näyttele suurtakaan osaa. Yleensä juhlakalun toiveita ei kysytä etukäteen tai hän toivoo vain lahjakorttia/rahaa. Onkin tyypillistä, että syntymäpäiväsankari saa jokaiselta kortin, jonka välissä on vähän rahaa. Summa harvoin on enempää kuin 10 euroa. Lahjoja ei myöskään laiteta suuremmin näytille juhlissa, vaan juhlakalu ottaa ne vastaan ja sen jälkeen laittaa omaan jemmaansa. Toki poikkeuksiakin on, esimerkiksi jos juhlitaan 60-vuotissynttäreitä tai "montaa asiaa kerralla" niinkuin meidän juhlissa viime kesänä, niin lahjat on suureellisempia ja osa vieraista panostaa aina enemmän kuin toiset.

En tiedä, muistinko vieläkään kertoa kaikkea tai osasinko kuvata oikein sitä, kuinka syntymäpäivät on tärkeitä hollantilaisessa kulttuurissa. Mutta hauska kulttuuriero ainakin! Tai siis hauska heti sitten kun on toipunut alkujärkytyksestä :) Nyt siihen on jo melkolailla tottunut ja kieltämättä on hauskaa, että pitkin vuotta on eri juhlia, joissa tapaa ihmisiä.

Vuoden viimeinen

Mikä oikeastaan kuuluu uuden vuoden juhlintaan?
Suomessa perinteisesti juominen, raketit, nakit ja perunasalaatti, tinan valaminen.. Vai kuuluuko nakit ja perunasalaatti enemmän vappuun? Mene ja tiedä.

Hollannissa uusi vuosi (kuten niin moni muukin juhla) kuuluisi ottaa vastaan isosti juhlimalla ja kaikki paikat koristellen, ainakin mikäli mainoksia on uskominen. Lisäksi raketteja kuuluu olla älyttömästi ja kuohuvaa tietysti. Uuden vuoden juhlintaan kuuluu olennaisesti myös oliebollenit, jotka on kuin kotitekoisia munkkeja, mutta vain aavistuksen verran mauttomampia ja tomusokerilla kuorrutettuja. Täällä on myös tapana, että pubit järjestää uuden vuoden bileet, joihin pitää ostaa lippu etukäteen jos haluaa päästä sisälle.

Oliebollen

Periaatteessa uuden vuoden juhlinnassa ei kai ole niin suuria eroja. Meillä ei ainakaan ole mitään perinteistä tapaa juhlia uutta vuotta ja tuntuu, että muutkin traditiot on vielä vähän hakusessa. Joulu ei ainakaan ollut se perinteisin tänä vuonna (jouluaattona Punaisten lyhtyjen alue Amsterdamissa ja pitsaa kotona, ei kirkkoa, lahjoja jaeltiin parina eri päivänä vieraiden mukaan jne). Mutta kai ne omat perinteet jossain vaiheessa muodostuu.

Meidät on kutsuttu juhlimaan vuoden vaihtumista Justinin veljen Tomin luokse. Edellisenä vuonna oltiin Suomessa tuttavaperheen luona. Sitä edellisenä vuonna oltiin myös Tomin luona. Vuotta sitä ennen oltiin Rukalla mökillä isolla porukalla.

Alkavasta flunssasta johtuen viettäisin kaikkein mieluiten uutta vuotta tänään kotisohvalla vilttiin kääriytyneenä ja teemuki kourassa. Menohaluja kun ei ainakaan lisää se, että tiedän jo millaista Tomin luona on. Aina samat ihmiset, samat jutut ja minulla ulkopuolinen olo. Edes viinin juominen ei auta, kokeiltu on!

Täällä on raketit paukkuneet jo klo 10 lähtien ja yhdistettynä ulkona pauhaavaan myrskytuuleen, tuntuu että jo pään sisälläkin suhisee ja paukkuu.

Ei ole sellainen olo, että jaksaisin kerrata mennyttä vuotta ja tulevakin vuosi herättää lähinnä epävarmuutta. Mutta toivotaan, että uudesta vuodesta tulee onnellinen!

Kuva

Jouluvalmistelut

Tässä on ollut aika kiireiset pari päivää kun ollaan valmistauduttu jouluun. Sain viimeiset pienet lahjat ostettua keskiviikkona ja nyt ainoa lahja, joka ei ole valmis/hoidettu on Fransin villasukkaparin toinen sukka. Siitä on toistaiseksi kudottu vain vähän vartta, joten pitäisi varmaan ottaa puikot käteen... kohta :)

Eilen tehtiin joulun ruokaostokset, aikaa meni kolme tuntia kun käytiin kolmessa eri kaupassa. Normaalistikin tehdään ruokaostokset aina kahdessa kaupassa, ensin ALDIssa josta saa tosi halvalla kaikki peruselintarvikkeet: leipää, maitoa, kananmunia, pekonia, vihanneksia, rahkaa, jogurttia, vessapaperia jne. AH eli Albert Heijnista haetaan sitten loput elintarvikkeet, joita ei Aldista saa tai jos halutaan parempaa laatua, esimerkiksi lihan ja vihannesten/hedelmien suhteen. Aldi on samaa saksalaisten sarjaa kuin Lidl. Albert Heijnia voisi verrata suomalaiseen S-Marketiin tai K-Supermarketiin. Täällä ei ole samanlaisia superhypermarketteja kuin Citymarket tai Prisma, josta saisi samasta paikasta elektroniikkaa, elintarvikkeita, vaatteita, kodin tarvikkeita jne. Mutta Albert Heijn on ruokakauppa, jonka valikoimat on monipuoliset, laadukkaat ja luonnollisesti myös kalliimmat kuin esimerkiksi Aldissa. Albert Heijnin lisäksi samanlaisia supermarketteja löytyy Hollannista esimerkiksi nimellä Jumbo ja C1000. Muitakin toki on. Erikoismainintana muuten, että täällä on jo monessa kaupassa mahdollisuus skannata kaikki ostokset kaupassa kulkiessaan ja sitten maksaa itsepalveluna erikoiskassalla. Tykkään!

Kuva

 Lisäksi Hollannista löytyy paljon pienempiä erikoiskauppoja, joita Suomessa on lähinnä kauppahalleissa. Hollannissa on normaalia hakea juusto juustokaupasta, vihannekset vihanneskaupasta, kala kalakauppiaalta ja (hyvä) liha teurastajalta. Lisäksi tottakai leipomot on erikseen ja alkoholikaupat, vaikka viiniä myydäänkin ruokakaupoissa. Ja kemikaliokaupat, joissa myydään kaikkea terveyteen ja kauneudenhoitoon liittyviä tavaroita. Myös supermarketeissa myydään esimerkiksi aspiriinia/ibuprofeenia. Päänsäryn takia ei siis tarvitse lähteä apteekkiin.

Tykätään myös käydä torilla/markkinoilla mutta harvemmin on aikaa. Etten-Leurissa on tori joka keskiviikkona aamuisin ja Bredassa muistaakseni perjantaisin. Todella hyvä tori löytyy Rotterdamista, josta saa ihan kaikkea (elintarvikkeista ja kukista huonekaluihin ja vaatteisiin). Rotterdamissa tori järjestetään joka tiistai ja lauantai. Suosittelen myös turisteille :) Torilta saa yleensä edullisemmin vihannekset ja hedelmät kuin kaupasta. Meidän lähellä on myös groenteboer eli hyvä vihannes- ja hedelmäkauppa, josta käydään melkein viikottain hakemassa jotain. Laatu on aina parempaa kuin supermarketeissa.

Kuva

 No mutta kuitenkin, ruokaostoksiin saatiin siis uppoamaan reilusti aikaa (ja rahaa). Varustauduttiin peruselintarvikkeiden suhteen reilusti siihen, että normaalin kahden hengen sijaan ollaan kotosalla ensi viikolla 5 ihmisen voimin. Jouluaaton illallinen tulee olemaan hyvin epäsuomalainen, sillä menussa on kurpitsakeittoa ja pitsaa. Syitä tähän on kaksi: a) Vietetään ensin päivää Amsterdamissa ja kokkaaminen tuskin innostaa kauheasti pitkän päivän jälkeen. b) Hollannissa jouluaatto on ihan tavallinen päivä ja joulun vietto alkaa vasta 1. joulupäivästä.

Joulupäivänä vietetään joulua sekä mummon synttäreitä. Tiedossa siis päivällä kakkukahveja Justinin perheen kanssa ja illalla ollaan viidestään nauttimassa joulusta. Ruokana ensin chilikatkarapuja, salaattia ja patonkia. Pääruoaksi possua (ei kuitenkaan kinkkua) uunikasviksilla ja röstiperunoilla. Jälkiruoaksi creme brulee. Myöhemmin sitten vielä juustoja ja hedelmiä. Nam.

Kuva

Keskiviikkona kierrellään Etten-Leuria ja nautitaan brunssia Justinin vanhempien luona. Torstaina mennään todennäköisesti Rotterdamiin ja perjantaina ehkä käydään vielä Bredassa. Lauantaina aamulla sitten äiti, mummo ja pikkuveli jo lähtevät takaisin Suomeen. Meidän loma onneksi jatkuu sen jälkeenkin  eikä ole mitään erikoisia suunnitelmia :)

Tänään ollaan tehty viikkosiivous ja laitettu vierassängyt kuntoon. Ehkä vähän tarkempi viikkosiivous kuin yleensä, koska aikaa meni varmaan 4-5h. Normaalisti selvitään muutamassa tunnissa. En ehkä suosittele ensimmäisenä 3-kerroksista taloa jos on laiska siivoamaan ;) Ylläpito on suhteellisen raskasta. Mutta lopputulos palkitsee tottakai! Ihanan siistiä ja ihanaa kun tietää, ettei viikkoon tarvitse siivota :D

Koko viikon on joulukortteja tipahdellut postiluukusta ja nyt meidän "naru" on jo täynnä kortteja. Kiitos kaikille sukulaisille ja ystäville niistä! Nyt pitäisi varmaan jatkaa järjestelyitä, koska maanantai on ihan kulman takana ja sitten keskitytään jouluun..

Ainut asia, mikä ei ole niin jouluista.. suomalaisen silmin tietysti, on tuo sää. Täällä on meinaan melkein kymmenen astetta lämmintä ja vettä sataa jatkuvasti. Mutta taidan silti tykätä tästä enemmän kuin metristä lunta ja -25'c pakkasesta :)

Joulu tuli taloon

Tämän vuoden asetelma

Kuuselle matto Ikeasta

Joulukortit narulle roikkumaan

Namuset

Jotain punaista :)

Lempparilyhty, Riverdale

Kompromissi suomalaisen tähden ja hollantilaisen kerstpiekin välillä

Kuusen alla hiiviskelijän paljastaa turkin pihkaklöntit :)

Ulko-ovessa

Portaisiin joulusukat

Riverdale <3

Lootjes trekken voor Sinterklaas!

Sinterklaasia vietetään 5.12. eli olen juuri sopivasti päässyt kotiutumaan Hollantiin ja valmiina lahja-apajille!

Olen viettänyt Sinterklaasia muutamana vuonna mutta silti on vaikea selittää mistä oikeastaan on kyse. Muille ulkosuomalaisille Hollannissa asuville juttu on varmaan aika selkeä, mutta oletan että blogin lukijoissa on myös paljon muita ja sen takia haluan avata tätä vähän.

Sinterklaas on valkopartainen hyvin joulupukin omainen hahmo, joka asuu Espanjassa. Sinterklaasilla on apulaisenaan Zwarte Piet -hahmoja, jotka ovat värikkäisiin narrin asuihin pukeutuneita "tonttuja", jotka ovat mustanneet naamansa. Tarina kertoo, että naama on musta savupiipuissa mönkimisestä, tietenkin. Sinterklaasilla on valkoinen hevonen (jonka nimeä en muista) ja hän saapuu Hollantiin aina veneellä. Kilteille lapsille Sinterklaas tuo lahjoja ja tuhmat vie mukanaan Espanjaan.

Sinterklaas & Zwarte Piet

Sinterklaasin odottaminen alkaa joskus marraskuun puolenvälin tienoilla ja perinteeseen kuuluu, että Sinterklaas saapuu lähes jokaiseen kaupunkiin (jossa on vettä ja satama) veneellä. Tätä Sinterklaasin saapumista kokoontuvat ilolla katsomaan ihmisjoukot ja yleensä lapset myös osallistuvat tapahtumaan, esim. paikallisen koulun kautta. Tapahtumassa Zwarte Pietit jakavat karkkia lapsille ja aikuisille. Myös hevonen on oikea ja sillä Sinterklaas ratsastaa kulkueessa.

Pakjesboot

Paard van Sint

Sinterklaasia varten jätetään takan reunustalle kenkä, johon hän jättää muistamisensa. On myös kohteliasta jättää Sinterklaasille jotain evästä (kuten kruidnoten) ja hänen hevoselleen porkkanoita ja omenoita. Lisäksi lahjoja saadakseen tulee Sinterklaasille laulaa silloin kun jättää kenkänsä.

Sinterklaasia juhlitaan 5.12., joka on pakjesavond eli lahjailta. Silloin perheet kokoontuvat yhteen, syövät hyvin ja jakavat lahjoja.

Hyvin samanlainen juhla siis kuin Suomessa joulu, mutta vain melkein 3 viikkoa aiemmin. Joulua Hollannissa taas vietetään kukin perhe omalla tavallaan, mutta mielestäni joulu ei ole ainakaan lapsiperheissä niin iso juhla kuin Sinterklaas. Jokainen kuitenkin omien tapojensa ja perinteidensä mukaan. Jouluna lähinnä keskitytään hyvään syömiseen ja perheen yhdessäoloon, lahjoja ei jaella.

Tämä kirjoitus siis perustuu siihen miten itse olen Sinterklaasin kokenut niinä muutamana vuonna kun olen sitä viettänyt. Onneksi oma perhepiirini Hollannissa eli siis Justinin perhe on tottunut viettämään Sinterklaasia vain pienimuotoisesti ja joulu on se isompi juhla, samaan tyyliin kuin Suomessa. Heidän perinteidensä muodostumiseen on vaikuttanut se, että perhe asui noin 10 vuotta Uudessa-Seelannissa, jossa siis vietettiin perinteisesti joulua, ei Sinterklaasia. Mielestäni se on onneksi, koska en osaisi korvata joulua Sinterklaasilla. Joulu on joulu ja semmoisena sen kuuluu pysyäkin.

Sinterklaas on vain yksi ilta, jolloin kokoonnutaan yhteen, syödään hyvin ja vaihdetaan pienimuotoiset lahjat. Itseäni myös häiritsee se, että Sinterklaas on vain päivää ennen Suomen itsenäisyyspäivää. Suvullamme on ollut jo useamman vuoden ajan (jo perinteeksi muodostunut) itsenäisyyspäivänjuhla ja sitä vietetään yleensä 5. päivä. Joten tänäkin vuonna odotan Sinterklaasia vähän ristiriitaisin tuntein. Olisin mieluummin Suomessa oman suvun kesken, mutta kaikkea kun ei voi aina saada.

Joka tapauksessa, se mihin otsikko viittaa ja joka tämän koko aiheen toi mieleeni, on se, että tänä vuonna Sinterklaas lahjat jaamme arpomalla. Eli jokainen ostaa vain yhdelle perheenjäsenelle lahjan ja arpaonni päättää kenelle ostan lahjan. Sinterklaasia vietämme pienimuotoisesti lähiperheen piirissä, joten mukana illassa ovat minä, Justin, Justinin vanhemmat Anne ja Frans sekä veli Thomas. Sain arvonnassa Thomasin, eli nyt pitäisi keksiä joku hauska lahja hänelle. Arvontasivuston kautta pystyy myös jättämään lahjatoiveensa, jonka muut pystyvät sitten lukemaan. Lahjan arvoksi oli sovittu noin 10 euroa joten laitoin omalle toivomuslistalleni Ritualsin tuotteita. Niistä kun löytyy monenlaista variaatiota ja löytyy helposti hyvä vaihtoehto myös alle kympillä. Tosin en tiedä kuka tuon lahjan minulle ostaa, joten voi olla myös yllätyksiä luvassa.

Sinterklaasin lahjaperinteeseen liittyy myös jollain tavalla itsetehdyt runot, jotka annetaan lahjan mukana. Runon on tarkoitus jotenkin kuvailla lahjan saajaa ja perinteisesti runot ovat hauskoja, nokkelia ja kiusoittelevia. Oma hollannin kielentaitoni ei kuitenkaan moiseen vielä yllä, joten todella toivon, ettei sitä kukaan odota tänä(kään) vuonna :D

Isänpäivä

Suomessa vietetään tänään isänpäivää ja tarkoitus onkin lähteä kyläilemään oman isäni luokse. Luvassa todennäköisesti jotain herkkuruokaa ja muutaman tunnin mukavaa hengailua. Ei siihen sen kummempia tarvita, kunhan ollaan yhdessä. Voi olla jo viimeinen kerta hetkeen kun nähdään iskän kanssa, ellei sitten vielä nähdä ennen kuin lähden, mutta kummasti aika aina rientää ja useimmiten juuri ihmisten tapaaminen jää väliin. Tiedättehän kuinka aina tuttuun törmätessä sanotaan, että ollaan yhteydessä ja mennään kohta kahville. Kummasti se yhteydenotto silti aina jää, vaikka oikeasti haluaisikin nähdä kunnolla kahvikupposen äärellä ja vaihtaa kuulumisia.

Hollannissa isänpäivää vietetään ihan eri aikaan, kesäkuun toisena sunnuntaina. Hassua kuinka äitienpäivä on sama molemmissa maissa, mutta isänpäivä eri. Johtuen varmaan siitä, että tähän on tottunut, niin on kiva että syksyä piristää isänpäivä. Hollannissa tuntuu aina että isänpäivä ja äitienpäivä on aina kauhean lähekkäin toisiaan. Sitäpaitsi miehethän on aina vähän synkempää sakkia, niin niiden juhlapäivään sopii harmaa syksy ;) Ovathan miehet myös valinneet marraskuun Movember-liikkeensä ajankohdaksi.

Koska itsellä ei ole vielä lapsia, niin isänpäivä keskittyy vain omaan isään. Joskus tulevaisuudessa sitten kun on omia lapsia, niin pitääkin muistaa omaa isää, lastensa isää ja lastensa isoisiä :)

Tältä päivältä odotan lisäksi ihanan kissaneidin tapaamista! Isäni ja Pian (hänen avovaimonsa) luona kun on muutaman kuukauden ajan jo asustellut ihana pieni pitkäkarvainen kissaneiti, Mimmi nimeltään.

Mimmi Miu