Suosituimmat hakusanat

Tässä kuluneen puolen vuoden aikana, blogiin on löydetty mitä ihmeellisimmillä hakusanoilla. Ensimmäisenä listalla keikkuu kylläkin "From Holland with Love blogi", joten ainakin osa tietää mitä etsii :) Vinkkinä sanottakoon, että jos on Bloggerin käyttäjä, niin seuraamista helpottaa kun liittää blogin omien luettavien blogien joukkoon. Ja tietääkseni Bloggerin käyttäjä voi olla myös, vaikka ei kirjoittaisikaan omaa blogia.

Blogiin on löydetty esimerkiksi seuraavilla hakusanoilla:

Kipeänä lentäminen: Kirjoitin lähtövalmisteluiden humussa tästä muistaakseni pariinkiin otteeseen, esim. tässä. Todettakoon nyt kuitenkin, että siihen on syynsä, miksi lentämistä sairaana ei suositella ja yleensä flunssa (tai jälkitauti) pahenee lentomatkan aikana. Oireita voi lennolla helpottaa nenäsuihkeella ja puuduttavilla korvatipoilla. Ensimmäinen on aina mukana, jälkimmäinen löytyy myös mutta niitä en missään vaiheessa vielä kokeillut.

Source

Hollannin kieli: Hollantilaisten itsensä mielestä hollanti on vaikea kieli oppia ja heillä on usein ongelmia oikeinkirjoituksen kanssa, d:t ja t:t menee helposti sekaisin. Mutta esimerkiksi tämän linkin mukaan, hollanti on kieli, joka on suhteellisen helppo oppia englantia äidinkielenään puhuville ihmisille. Suomalaisena en tietenkään kuulu kyseiseen kategoriaan, mutta en silti pidä hollantia mitenkään älyttömän vaikeana kielenä. Se on kieli siinä missä saksa ja ruotsikin, opittavissa mutta vaatii tietysti motivaatiota ja panostusta. Kieltä taitamattomalle hollannin kieli kuulostaa (ainakin kaikkien kommenttien perusteella) siansaksalle tai älämölölle, jota puhutaan peruna suussa. Myös ääntäminen aiheuttaa hämmennystä, ne kuuluisat kurkkuäänteet...

Hollannin kielen kurssi: Itse opiskelen tällä hetkellä NT2 (= Nederlands als tweede taal) kurssilla ja päämääräni on Staatsexamen. Mietin edelleen itsekseni että suoritanko kyseisen kokeen 1 vai 2 tasolla. Kyseinen kurssi järjestetään ROC:n (regionaal onderwijscentrum) alaisuudessa. ROC on siis laajemman paikallisen alueen koulutusyhtymä, jonka "alaisuudessa" toimivat alueella sijaitsevat koulut. Monimutkainen selitys, eikä välttämättä täysin oikein, mutta niin olen sen ymmärtänyt. Oman alueeni ROC:n kuuluu kouluja ainakin kaupungeista: Breda, Roosendaal, Etten-Leur ja Bergen op Zoom. Itse käyn koulussa Bergen op Zoomissa ja koulu on nimeltään Kellebeek College. Hollannin kielen kursseja järjestetään tavallisen koulujen (kuten omani) lisäksi erityisissä kielikouluissa (Google auttaa) ja kansalaisopistoissa. Erityisistä yksityisistä kielikouluista ei ole kokemusta, voivat olla hyvinkin tehokkaita mutta kalliita. Kansalaisopiston kursseista ei itselläni ole hyvää kokemusta ja koska hintaluokka on melkein samaa kuin tavallisissa kouluissa, niin kehotan googlettamaan NT2 ja sitä kautta etsimään listan, josta löytyy koulut, jotka tarjoavat kyseistä opetusta. Internetistä harvemmin löytyy tietoa, joten ainoa vaihtoehto on sen jälkeen ottaa yhteyttä kyseiseen kouluun ja kysyä sieltä.

Source

 Hollantilaiset miehet: Poikaystäväni on hollantilainen, joten tekeekö se kyseisen aihealueen asiantuntijan? Ei juurikaan :) Hollantilaiset miehet ovat maailman pisimpiä (omani 207cm) ja heillä on suomalaisia miehiä useammin, pitkähköt hiukset ja usein vielä kiharat. Hollantilaiset huolehtivat ulkonäöstään mielestäni suomalaisia enemmän, koskee niin miehiä kuin naisiakin. Tosin naisilla luonnollinen tyyli on must, usein meikkiä on vain vähäsen. Hollantilaisilla miehillä on useimmiten peruskäytöstavat hallussa, mutta he saattavat olla myös hyvin ylimielisiä. Silti hollantilaiset miehet ovat helpommin lähestyttävissä olevia kuin hollantilaiset naiset. Hollannin kulttuuriin kuuluu myös kevyt flirttailu, kiusoittelu ja lempinimien käyttö. Se, että joku kutsuu sinua nimellä schat (kulta), ei tarkoita että kyseinen ihminen on ihastunut sinuun :)

Source

Hollantiin muutto: Muutin Hollantiin marraskuun 2012 lopussa ja olen nyt asunut maassa virallisesti reilun puoli vuotta. Pari kertaa aiemminkin olen muuttanut Hollantiin, mutta silloin väliaikaisesti. Ensimmäisen kerran vuonna 2008 ja toisen kerran 2010. Parin vuoden syklillä siis :) En usko, että Hollantiin muutto eroaa mitenkään muuttamisesta toiseen EU-maahan. Jokaisessa maassa on oma byrokratiansa ja niistä pitää ottaa selvää ennen lähtöä tai viimeistään paikan päällä. EU:n kansalaisella on oikeus oleskella EU-maassa 3kk ilman virallista rekisteröitymistä, mutta esimerkiksi asunnon tai työpaikan löytäminen tuona aikana on usein mahdotonta ilman virallista rekisteröitymistä. Usein muuttoon on joku syy (työpaikka, opiskelu tai poikaystävä) ja sitä syytä tulee ja pitää käyttää hyödyksi omien asioiden järjestämisessä. Työ- tai opiskelupaikka antaa varmasti joitakin hyviä vinkkejä siihen mistä löytää katto pään päälle ja miten hoitaa asiat. Saan säännöllisesti yhteydenottoja tutuilta, niiden tutuilta tai täysin tuntemattomilta ihmisiltä, jotka kysyvät vinkkejä siihen, mistä löytää Hollannista asunnon ja miten järjestää omat asiansa. Voin antaa parit vinkit ja linkit (niinkuin olen tehnyt tähän asti), mutta olen oikeastaan aika kyllästynyt siihen, että käytän aikaani asioiden googlettamiseen ja viestin kirjoittamiseen, ja saan yleensä vastaukseksi "tuosta nyt ei ollut juurikaan apua" tai en saa vastausta ollenkaan. Erityisesti kun ihmiset kysyvät asuntoa Amsterdamista tai muualta Pohjois-Hollannista. (Asun edelleen Etelä-Hollannissa pienessä kaupungissa.) Ihan vaan vinkkinä, että jos haluaa muuttaa ulkomaille, niin sen eteen on itse tehtävä töitä ja selvitettävä asioita. Pätee myös Hollannin byrokratiaan, kukaan ei kerro mitä tehdä.. vaan oletuksena on että tiedät itse ja hoidat asiat. 

Source

 Hamstraajan koti: En kyllä pitäisi itseäni mitenkään hamstraajana :) Paitsi ehkä kirjojen suhteen.. niitä kun löytyy jo vinopino, enkä raaski hankkiutua eroon. Seuraavan kerran kun pääsen Suomeen, niin hamstrauslistalla on kyllä joitain asioita.. kuten villalankaa, Lumenen meikkejä ja salmiakkia. Toiseen maahan muuttaessa on usein ongelmallista, mitä pakata mukaan. Vinkkinä sanottakoon, että niitä asioita, joita ei uudesta maasta niin vain löydykään ja joihin on tottunut. Uusia vaatteita saa ostettua helposti, kenties mukaan kannattaa pakata vain parhaimmat luottovaatteet. Mutta Muumimukeja täältä ei saa, joten ehkä joka-aamuinen kahvikupillinen on sen arvoinen :) Jokainen tietää itse, mikä on omassa arjessa tärkeää ja mistä tulee se kodin tuntu. Suuri rakkauteni kirahveihin näkyy myös täällä meillä kotona ja edelleen kaihoan sitä yhtä kirahvitaulua Suomesta tänne, en vaan tiedä kuinka saisin sen kuljetettua. Pitäisi varmaan googletella ja yrittää löytää korvike :)

Source

Gefeliciteerd: Gefeliciteerd on hollannin kielen sana ja tarkoittaa onnea, onnitteluja. Se kannattaa oppia mahdollisimman nopeasti sillä jokaisissa juhlissa se on pakko toistaa ainakin parikymmentä kertaa. Gefeliciteerd sanotaan kun jollain on synttärit, kun ihmiset menevät naimisiin, kun he saavat lapsia, kun he ovat saaneet uuden työpaikan tai valmistuneet koulusta. Juhlissa gefeliciteerd ei sanota ainoastaan juhlakalulle ja asianosaisille, vaan kaikille paikalla olijoille. Sen pakollisen kättelyn/suukottelun ja halailun osana tietysti :) Muistan itseni kuinka hankala tuo sana oli enkä meinannut millään saada sitä mongerrettua ulos suustani. Harjoitus tekee kuitenkin mestarin...

Millaisia hollantilaiset ovat: Kirjoittelin viime postauksessani suhteellisen negatiiviseen sävyyn hollantilaisista ja jo ennen muuttoani, pohdin tässä postauksessa, onko Hollanti epäystävällinen maa. En osaa summata ajatuksiani yhdeksi isoksi loppupäätelmäksi. Niin kuin missä tahansa muussakin maassa, hollantilaisia on joka lähtöön. Vertailussa esimerkiksi suomalaisiin.. Hollantilaiset tervehtivät myös tuntemattomia, he käyvät helposti juttusille missä tahansa vaikka eivät ihmisiä tuntisikaan. Ensivaikutelmana hollantilaiset ovat usein hyvin ystävällisiä ja auttavaisia. Hollantilaiset rakastavat ulkoilua ja pyöräilyä, säässä kuin säässä. Siksi terasseilla istuu melkein vuodenajasta riippumatta ihmisiä. Hollantilaiset ovat tarkkoja raha-asioistaan, mutta esimerkiksi pubissa jokainen ostaa vuorollaan porukalleen kierroksen, ei niin että jokainen maksaa vain oman juomansa. Hollantilaiset tykkäävät juhlimisesta mutta silti humalaiset öykkäröijät ovat todella harvassa. Pukeutumisen suhteen hollantilaiset ovat mestareita business casual tyylissä, useimmilla on aina jalassaan farkut, yhdistettynä rentoon paitaan ja jakkuun. Vaikka joskus näkee jos jonkinmoista tyyliä kaduilla, niin pääsääntöisesti hollantilainen ei ikinä lähde verkkariasussa kaupungille. Kun menen kauppaan collegehousuilla ja hupparilla, olen lähes aina ainoa :)

Järjestätkö itse omat läksiäisesi: En järjestänyt läksiäisiä. Näen mielelläni ihmisiä ja kutsun ihmisiä kylään, mutta en ole juurikaan kotonani valtavissa pippaloissa ja varsinkaan jos joudun olemaan huomion keskipisteenä. Suuret juhlat vaativat myös yhteistyötä.. Ystävien pitää olla valmiita tulemaan kutsuttaessa (miksi aikataulutus on nykyään niin suuri ongelma?) ja mielellään valmiita myös vähän auttamaan. Täällä varsinkin juhlien järjestäminen on haastavaa, ihmisillä on tietyt odotukset ja suuren ihmismäärän kestitseminen ei tunnu juurikaan juhlalta vaan työltä, joka on pakko tehdä. Omille synttäreilleni olisin ollut valmis kutsumaan Justinin perheen syömään, mutta Justin ei itse halunnut. Kutsuin siis vain kahvittelemaan. Koko sukua en halua kutsua.. ehkä sitten muutaman vuoden päästä kun täytän 30.

Source

Perspektiiviä arkeen ja omaan tyytyväisyyteen työelämässä

Puhuin keskiviikkona hollannin tunnilla irakilaisen/iranilaisen (miksi näitä on niin vaikea erottaa/muistaa) miehen kanssa, koska normaalisti vieressäni istuva liettualainen/latvialainen (taas sama juttu!) nainen ei ollut tunnilla. Kyseinen mies on asunut jo vuosia Hollannissa, mutta sai ensimmäisen "oikean" työpaikan noin 2,5 vuotta sitten. Sitä ennen hän kävi erilaisilla kursseilla ja sai erilaisia avustuksia. Nykyisessä työpaikassaan hän on uitzendbureaun eli välitysfirman kautta. Työpaikkana on tehdas, joka valmistaa ranskalaisia perunoita. Ilmeisesti noihin tehdastöihin palkataan vain välitysfirmojen kautta ja yleensä ulkomaalaisia. Nyt mies opiskelee työnsä ohella, jotta voisi joskus tulevaisuudessa päästä tehtaan sisällä työnjohtajan tehtäviin. Silloin työ olisi vähemmän raskasta, fyysisen työn lisäksi osa työstä olisi myös tietokoneen takana istumista, muiden johtamista ja työn suunnittelua. Mies on (ulkonäöltään) jo melko vanha, joten hän ponnistelee kovasti sen eteen, että joidenkin vuosien kuluttua työnteko olisi helpompaa. Työuraa kun on kuitenkin jäljellä.. virallisesti Hollannissa pääsee eläkkeelle 67-vuotiaana (jotkut tietysti aikaisemmin niin kuin Suomessakin), mutta esimerkiksi omalla kohdallani (nyt olen 25-vuotias) veikkaan, että työura päättyy reilusti yli seitsemänkymppisenä. Vuorotyö tehtaassa on raskasta ja kuluttavaa. Mies kertoo olevansa lähes aina väsynyt, koska tehtaan rytmiin on vaikea sopeutua. Jos muistan oikein, hän sanoi tekevänsä 2 aamuvuoroa, 2 päivävuoroa, 2 yövuoroa ja olevansa sitten 3 päivää vapaalla.

Mies kyseli tarkkaan koulutuksestani ja siitä, minkälaista työtä teen nyt. Hän ihmetteli myös, miksi teen työtä, joka on selkeästi tarkoitettu paljon vähemmän koulutetuille.

Työskentelen hotellin F&B tiimissä. Käytännössä tarjoilijana. Hotellin aamupala, kokoustarjoilut, kokouslounaat, kokousillalliset, juhlat, hotellin ravintola, terassi ja erilaiset tapahtumat. Olen opiskellut matkailun restonomiksi, eli amk.
Käytännössä siis olen omalla alallani (mikä on plussaa!), mutta vaan vähän "vääränlaisissa" tehtävissä.

"Johtajaksi" ei pääse ilman kokemusta ja esimerkiksi saman firman sisällä "uran" luominen vaatii sen, että aloittaa "pohjalta" ja tekee kaikenlaista matkan varrella ennen kuin päätyy johonkin asemaan. Tai näin ainakin mun oma järkeni ja kokemuspohjani sanoo. Saa tottakai olla eri mieltä.

On myös mielenkiintoista, että olen aina ajatellut itseäni "uraihmisenä", mutta tällä hetkellä olen hyvinkin tyytyväinen siihen, että olen työntekijä. 

Omaan työtyytyväisyyteni vaikuttaa hirveän paljon se, että hotelli/yritys, jossa olen töissä, on melko pieni. Työyhteisö on tiivis ja huippuporukkaa. Yritys selvästi haluaa pitää huolta työntekijöistään ja näen päivittäin "johtotiimin" jäseniä työn lomassa. Hotellin GM (general manager) on mukava, lämminhenkinen mies, joka aina jaksaa vaihtaa muutaman sanan ja kysellä kuulumisia. Keneltä tahansa voi pyytää apua ja kun apua tarvitaan, puvuntakit heitetään nurkkaan. Olen nähnyt hotellin GM:n tarjoilemassa sekä avustamassa keittiössä. Operations manager, joka on ravintolapäällikön yläpuolella, menee tarvittaessa tiskaamaan ja juoksee aina apuun kun tarvitaan.

Ennen kaikkea näen oman työpaikkani ympäristönä, jossa on mahdollisuus oppia paljon alasta. Kehittyä ammattilaiseksi, jolla on kokemusta erilaisista tilanteista. Tämän hotellin/yrityksen johtamistyylissä on paljon hyvää esimerkkiä muillekin firmoille.

Vaikka joskus työ tuntuu raskaalta, niin olen tyytyväinen..
Sain töitä 3 kuukauden hakemisen jälkeen, sen sijaan että olisin ollut vuosia tekemättä mitään.
Sain töitä, vaikka aika on taloudellisesti hyvin epävakaa.
Sain töitä, vaikka olen ulkomaalainen ja hollannin kielitaitoni vaatii vielä paljon harjoitusta.
Olen yrityksen omilla palkkalistoilla, en välitysfirman kautta.
Palkkani on kohtuullinen, eikä suinkaan minimipalkka.
Saan tehdä töitä sisällä, mukavassa työympäristössä ja vaikka työ on ajoittain fyysisesti raskasta, kuormitus ei ole jatkuvaa.

Kyllä näitä syitä löytyy ja siksi mietinkin, että miksi ajoittain tulee semmoinen tunne, että pitää puolustella omaa työtään muille? Ihan kuin tämä olisi jotenkin vähemmän arvokasta. Tai ettei tämä ole minun arvoilleni/koulutukselleni sopivaa.

Kaikki on kuitenkin perspektiivistä kiinni, omat asiani ovat paremmin kuin monella muulla ulkomaalaisella Hollannissa tai esimerkiksi Suomessa.

Alunperin oli muuten tarkoitus kirjoittaa, mitä negatiivisia vaikutuksia työllä on ollut arkeen.. :) Mutta parempi ehkä kuitenkin näin! Kun asioita miettii vähän enemmän, niin päällimmäiseksi fiilikseksi jää kuitenkin tyytyväisyys, onnellisuus ja kiitollisuus.

Kuva

Groep FF71 ja hammassärky

Hollannin kurssi alkoi maanantaina enkä osaa vielä täsmälleen määritellä, että minkälaiset fiilikset mulla on kurssia kohtaan.

Ryhmä on pieni, joka yllätti ihan täysin, koska silloin kun kävin haastatteluissa, se nainen varoitteli että "kurssi on jo ihan täynnä, joudut todennäköisesti jonotuslistalle". Maanantaina meitä oli siellä 11 ja eilen 9. Ilmeisesti kurssi hakee vielä vähän muotoaan, koska kaikki samat ihmiset eivät olleet paikalla ja muutama uusi naama näkyi eilen. Mutta kaikenkaikkiaan, tuo on mun mielestä todella pieni määrä kurssilaisia! Ehkä olen tottunut opiskelemaan aina 30-40 hengen ryhmissä ja siksi tuo yllätti, mutta ehkä pienempi ryhmä takaa paremman oppimisen.

Kuva

 Vaikka kaikki on käyneet tasotesteissä, niin silti ryhmäläisten taso on sekava. Kurssilla on yksi portugalilainen tyttö, joka ei puhu sanaakaan hollantia ja sitten muutama irakilainen mies, jotka puhuvat omasta mielestään sujuvasti. Ongelma heidän kohdallaan vaan on se, että puheesta on vaikea saada selvää kun juttua tulee enemmän kuin laki sallii ja sanat/kielioppi on vähän sinne sun tänne. Me muut kurssilaiset ollaan siltä väliltä, oma kielitaitoni on parempi kuin muutaman muun ja todennäköisesti kun kurssi jaetaan kahteen pienempään ryhmään, olen siinä edistyneempien ryhmässä.

Kurssi periaatteessa alkaa ihan nollasta, mutta tunnen suurta sympatiaa sitä portugalilaista tyttöä kohti (muistan millaista oli olla kansalaisopiston kurssilla vuonna 2008 eikä ymmärtää sanaakaan), sillä kaikki kommunikointi käydään kuitenkin hollanniksi. Suurimman osan ajasta hän ei varmaan ymmärrä yhtään mitään mitä tapahtuu tai mistä puhutaan.
Kuten totesin aikasemmin, kurssilaiset jaetaan oman halunsa ja kykynsä mukaan kahteen pienempään ryhmään. Ensimmäinen ryhmä käy läpi kirjasarjan ensimmäistä osaa, jonka taso on 0-A1. Toinen ryhmä käy läpi kirjasarjan toista osaa, joka on A1-A2.

Opettajan mukaan yhden kirjan läpikäymiseen menee periaatteessa noin puoli vuotta. Eli jos nyt aloittaa tasolta 0 ja opiskelee ahkerasti, niin aikaa kuluu noin 1,5 vuotta ennen kuin voi suorittaa Staatsexamen I. Olin jokseenkin masentunut tästä tiedosta, ajattelin että saan tuon kokeen suoritettua vielä tämän vuoden aikana. Sitten kuitenkin sisuunnuin ja päätin, että panostan opiskelemiseen niin paljon että se on mahdollista. Varsinaisesta kokeesta kurssilla ei ole puhuttu vielä mitään, mutta kaikki aikanaan.

Kurssilla ollaan toistaiseksi käyty läpi paljon käytännön asioita ja ensimmäisen kirjan ensimmäistä kappaletta. Jatkan ensimmäisen kirjan opiskelemista itsenäisesti ja toivottavasti kurssilla päästään pian aloittamaan kakkoskirjasta. Toivon mukaan saan sen tänään postissa.

Kuva

Kurssin suorittamiseen liittyy paljon verkko-opiskelua eli tehtävien tekemistä netissä. Sitä varten pitää ostaa lisenssi kirjan verkkoympäristöön. Eli kurssi- ja kirjamaksujen lisäksi tulee vielä lisenssimaksutkin, jotka menee per kirja. Ensimmäinen kirja maksoi 20 € ja lisenssi kirjaan maksaa 18 €. Sama homma toisen kirjan kohdalla, mutta jos on fiksu ja ostaa lisenssin kirjoihin 1-2 samalla kertaa, niin lisenssi maksaa vain 30 €. Ei niin hauskaa on, että kun siirtyy korkeammalle tasolle, niin kirjat ja lisenssi rupeaa maksamaan paljon enemmän. Mikäköhän järki siinäkin on?

Kurssin opettaja on vajaa 60-vuotias mies, joka ei vaikuta mitenkään erityisen hauskalta, avoimelta tai mukavalta. Mutta koska kahden tapaamisen perusteella on turha antaa lopullista arviota, niin jätän sen myöhemmäksi.

Kuva

Vakuutusyhtiöstä tuli hyviä uutisia, suostuvat siihen että viisaudenhampaat poistetaan nukutuksessa. Tiistaina kävin verikokeissa ja tulos oli kuulemma "hyvä", todennäköisesti saan tarkemman selostuksen tuloksista huomenna kun menen taas tapaamaan omalääkäriä.

Ei niin hyviä uutisia on taas se, että tiistaina alkanut epämääräinen särky sen vinoon kasvavan viisaudenhampaan tienoilla, johti siihen etten saanut enää ti-ke yönä nukuttua ja eilen pikaisen hammaslääkärikäynnin jälkeen olen nyt antibiootti- ja särkylääkekuurilla. Jokin on siis tulehtunut ja odotan entistä innokkaammin aikaa sairaalaan, jotta pääsen eroon näistä harmin aiheuttajista.

Kuva

 Ei myöskään minkäänlaisia uutisia työrintamalla. Asia, joka ajaa mut täysin hulluksi joten yritän välttää sen turhempaa pohtimista. Kunhan vaan laitan hakemuksia menemään kun löytyy sopiva paikka, mutta valitettavasti niitä sopivia paikkojakaan ei niin kamalasti ole.

NT2 en cursus Staatsexamen I

Koulu alkaa ensi maanantaina!
Helpointa puhua koulusta, vaikka kyseessä onkin kurssi. Kielikurssi on NT2-kurssi eli Nederlands als tweede taal. Oma ryhmäni on FF71 ja kurssi Staatsexamen 1.

Cursus naar staatsexamen
NT2 Programma I (STEX I)
Tijdens deze algemene cursus leert u de
Nederlandse taal tot het niveau dat u
nodig heeft om aan staatsexamen-programma 1 deel te nemen. Ook
bereiden we u voor op dit examen. De
examenonderdelen bestaan uit: spreken
- luisteren - schrijven - lezen. Wanneer u
het examen behaalt, heeft u een
diploma waarmee u een mbo-opleiding
kunt volgen en kunt functioneren op
mbo-werk- en denk niveau op de
arbeidsmarkt. Na het behalen van het
Staatsexamen heeft u voldaan aan uw
inburgeringsplicht en kunt u
naturalisatie aanvragen.

Eli kurssi siis valmistaa tuohon valtakunnalliseen kielikokeeseen. Tasoja on kaksi, tämä 1 on helpompi ja 2 taas vastaa jo yliopistotasoa. Silloin kun kävin intakegesprek-haastattelussa ja kielitasotesteissä, testaaja sanoi että voisin periaatteessa mennä myös 2. tason kurssille, mutta on helpompaa aloittaa ykkösestä ja siirtyä kakkoseen, jos siltä näyttää. 2. tason kurssi on myös kalliimpi, joten toistaiseksi taidan pysyä tässä.

Kurssilla harjoitetaan kaikkia osa-alueita: puhumista, kuuntelemista, kirjoittamista ja lukemista. Kurssi, jolle olen menossa, on suunnattu korkeakoulutasoisille opiskelijoille, sisältää paljon kielioppia ja edellyttää paljon itsenäistä opiskelua. Oletan siis, että kurssilla mennään ripeästi eteenpäin. 

Tilasin ensimmäisen kurssikirjan, joka on Code Plus Takenboek Deel 1. Kirjasarjassa on kaikkiaan neljä osaa ja tuo ensimmäinen alkaa ihan nollasta. Selailun perusteella tuon kirjan läpikäyminen tulee olemaan tosi helppoa, mutta toisaalta on hyvä että kaikki jutut käydään alusta lähtien. Tuleepahan perusteellinen kertaus :)

- Deel 1: 0 tot A1
- Deel 2: van A1 tot A2 (niveau Inburgeringsexamen)
- Deel 3: vanA2 tot B1 (niveau Staatsexamen NT2 Programma 1)
- Deel 4: van B1 tot B2 (niveau Staatsexamen NT2 Programma 2)

Tuon perusteella meidän pitäisi kurssilla päästä ainakin 3.osaan asti.  Kurssikirja maksoi 20 euroa bol.com sivustolta tilattuna, joten ihan ok. Tosin kertyyhän siinä kirjoille hintaa jos kaikki 4 osaa pitää ostaa, mutta silti kohtuullinen.

Kuva

 Kurssin hinta on 298 euroa ja osallistumismaksu 32,50 euroa. Ei ihan halpaa lystiä, mutta kuitenkin maksettavissa. Kurssien hinnat muuttuivat tammikuun 2013 alussa lakimuutoksen myötä, joten olen tyytyväinen ajoitukseeni. Aikaisemmin samoista kursseista on saattanut joutua maksamaan useita tuhansia. Ja edelleen EU:n ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajille kielikurssien maksut ovat paljon korkeampia. Tosin olin jossain vaiheessa lukevinani, että sitten kun se virallinen kielikoe on ajankohtainen, niin siitä itse kokeesta pitää myös maksaa. Samaan tapaan kuin ylioppilaskokeista. Mutta se on sitten sen ajan murhe :)

Kurssi tulee olemaan maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 18.30-21.15 Bergen op Zoomissa. Ei valitettavasti omassa kaupungissa tai edes viereisessä, mutta reilun puolen tunnin ajomatkan päässä kuitenkin.

Odotan innolla maanataita! Vihdoinkin jotain oikeaa tekemistä, joka haastaa aivosoluja tämän ainaisen siivoamisen sijaan :D

Intakegesprek eli sisäänottohaastattelu kouluun

Tänään oli se kauan odotettu päivä - intakegesprek en toetsen.

Ei ole harmainta aavistustakaan miten Hollannissa yleensä haetaan opiskelupaikkoja. Täytetäänkö lomakkeita niinkuin Suomessa ja sitten joko päästään tai ei päästä sisään? Onko sisäänpääsykokeita? Sen tiedän, että opiskelu täällä maksaa aina jotain. Ilmaista koulutusta ei ole olemassakaan, mikä sinänsä tuntuu aika karulle kun katsoo näin suomalaisittain. Tulee sellainen olo, että tekis mieli lähteä Suomeen puhumaan karua totuutta kaikille juppihippipunkkariteineille.. Sitä osaa arvostaa vasta sitten kun sitä ei enää ole saatavilla.

Jotain hyötyä 16,5 vuoden opiskeluista kuitenkin on, sillä haastattelijani sanoi heti, että näytän korkeakoulutetulta ihmiseltä. Sen on pakko olla kohteliaisuus! :) Ilmeisesti säteilen sitä ilmaisen koulutuksen tuomaa itsevarmuutta ja ylemmyyttä... Tai sitten, köh, se on vaan tottunut haastattelemaan niitä puolalaisia/marokkolaisia/turkkilaisia/jne. joiden koulutustaso on selkeästi alhaisempi ja jotka puhuvat erittäin huonoa hollantia.

Pystyin meinaan sujuvasti selittämään itsestäni ja historiastani (erityisesti koulutustaustastani) hollanniksi. Haastattelija oli erittäin positiivisesti yllättynyt ja minä myös. Se meni paljon paremmin kuin odotin.

Haastattelun lisäksi jouduin tekemään kolme erilaista koetta. Ensimmäinen oli älykkyystesti, jota tehdessä meinasi kyllä usko loppua. Ensisilmäyksellä ihan älyttömiä tehtäviä ja päättelyitä, mutta kyllä se jotenkin sujui. Lopputulos oli hyvä, sain 22/25 oikein.

Toinen koe oli luetun ymmärtäminen. En tehnyt kielikokeita ihan aloittelijoiden tasolta, vaan vähän edistyneempien. Ilmeisesti TV:n tekstitysten ja viikkolehden lukeminen on auttaneet sillä sain tulokseksi 24/25. Tuo tulos sijoittaa kielitasoni tasolle B1.

Kolmas koe oli tekstin tuottamista eli kirjoittamista. Selkeästi vaikein osuus, koska en yleensä ikinä kirjoita mitään hollanniksi. Mutta myös sen kokeen tein edistyneempien tasolla. Tuloksesta ei ole hajuakaan, sillä haastattelijani ei tarkistanut sitä samantien vaan vasta lähtöni jälkeen.

Periaatteessa lähtövalmiuteni ovat erittäin hyvät ja haastattelija suositteli kurssia, joka valmistaa tekemään kansallisen kielikokeen (jonka suorittamista vaaditaan esimerkiksi jos haluaa kansalaisuuden tai opiskella täällä koulussa ammatin). Kun kurssin ja sen kokeen suorittaa niin siitä saa sitten virallisen todistuksen, jonka pitäisi huomattavasti auttaa työnhaussa. 

Tämän viikon aikana pitäisi vielä tulla kirje, joka sisältää kaikki speksit kurssiin liittyen. Poislähtiessäni kävi selväksi, että heidän pitäisi saada paperihommat tänään tehtyä ja postiin, muuten karnevaaliloma tulee väliin. Joten toivotaan parasta, muuten joudun taas odottelemaan tylsänä kolme viikkoa..

Tämän päivän onnistumisesta innostuneena hain myös vaihteeksi uutta työpaikkaa. Tuntuu hassulta kuinka aina innostuu, kun löytää sopivan tuntuisen työpaikkailmoituksen.. "Jee, tää on just mulle!". Sitten on koko päivän ihan täpinöissään ja illalla miettii nukkumaan mennessä, että voi vitsi kun tää nyt onnistuis, ja tää olis just niin hyvä juttu. Seuraavana päivänä innostuneisuus on jo laskenut, parin päivän päästä pessimismi iskee ja sitten tuleekin jo hylkäyskirje. Ahh, pessimisti ei ikinä pety.

Hollannin kielen opiskelu

Yksi asia, joka jäi eilen mainitsematta uuden vuoden lupausten listalta.. hollannin kielen opiskelu tulevan vuoden aikana.

En osaa tarkkaan määritellä mikä on se taso, jolla tällä hetkellä olen. Pitäisi varmaan mennä tasotestiin ja valita sen mukaan sitten joku kurssi. Ongelmana on lähinnä, että kaikki hyvätasoiset kurssit/opettajat maksaa melko paljon. Ja nyt kun ei ole työtä, niin aikaa kyllä olisi opiskella, mutta ei rahaa irrottaa montaa sataa euroa opiskeluun.

Ensimmäisen kerran opiskelin hollantia vuonna 2008 Naardenin volksuniversiteitissa eli kansalaisopistossa. Kyseessä oli aloittelijoille tarkoitettu kurssi ja samalla kurssilla oli myös paljon muita au paireja. Jaksoin muistaakseni käydä siellä muutaman kuukauden ennen kuin totesin ettei siitä oikeasti ole mitään hyötyä. Ongelmana kansalaisopistoissa on, että opettajat ovat hollanninkielisiä opettajia, jotka eivät ole useimmiten tottuneet opettamaan ulkomaalaisia. On mahdotonta oppia "hauki on kala" -menetelmällä jos ei ymmärrä. Kansalaisopistojen ryhmissä on myös ongelmana ryhmien suuruus ja se, että ihmiset oppivat asiat eri tahtiin. Myös opiskelutahti on oikeaan oppimiseen liian hidasta, kerran viikossa 1,5-2h kerrallaan. Opoimista ei myöskään edistänyt se, että olin au pairina suomalaisille lapsille, joiden kielitaitoa piti pitää yllä puhumalla suomea.

Kuva

 Vuonna 2009 opiskelin kieltä itsenäisesti. Opettelemalla sanoja, verbien taivutuksia yms. netistä sekä vanhasta oppikirjasta, jonka sain lainaan Justinin sedältä. Syksyllä 2009 tapasin kerran viikossa hollantilaisen pojan kanssa, joka oli yliopistossa vaihto-opiskelijana. Hän opetti minulle hollantia ja minä hänelle suomea. Totesin, että en osaa opettaa kellekään kieltä. Voin vain sanoa mikä on oikein tai väärin, mutta en osaa selittää miksi. En itsekään saanut tuosta "opetuksesta" kauheasti irti, koska ei ollut minkäänlaisia selkeitä raameja minkä mukaan opiskella.

Keväästä 2010 syksyyn 2011 asuin Hollannissa ja kieli tavallaan tarttui jo olemassa olevaan pohjaan. Syksyllä 2010 menin uudestaan kansalaisopistoon, tällä kertaa Bredan volksuniversiteitiin. Menin uudestaan alkeiskurssille, joka oli virhe. Muutaman vuoden aikana kieli oli jo tarttunut sen verran, että oli mielettömän turhauttavaa istua ja kuunnella kun muut opettelevat sanomaan nimeään hollanniksi. Periaatteessa se, mihin tarvitsisin opetusta alkeista lähtien on kielioppi ja kirjoittaminen, mutta siihen ei yleensä juurikaan panosteta kansalaisopistojen alkeiskursseilla. Enemmänkin kielen käyttämiseen arjessa ja vähän itsestä kertomiseen, jonka hallitsen jo sujuvasti. Silloin ei valitettavasti ollut mahdollisuutta siirtyä opiskelemaan kieltä 2.tason kurssille, koska kaikki kurssit olivat täynnä. Lopetin siis kesken.

Keväällä 2011 sain puutteellisella kielitaidollani töitä Bredan Ikeasta. Silloin oli pakko puhua hollantia ja yrittää saada itsensä ymmärretyksi. Useimmat työkavereista eivät millään tavalla huomioineet sitä, että olen ulkomaalainen. Tavallaan tietysti erittäin hyvä asia, mutta kyllä olisi muutaman kerran tehnyt mieli sanoa, että en muuten ymmärtänyt kuin sanan sieltä ja toisen täältä.

Kieli kyllä tarttuu kun se on jatkuvasti läsnä omassa arjessa ja elinympäristössä. Puhun melko sujuvasti jo ja pärjään tavallisissa tilanteissa. Justinin kanssa puhutaan puoliksi englantia ja puoliksi hollantia, useimmiten aikamoista sekametelisoppaa siis. Mutta ollaan totuttu siihen ja se tulee luontevasti. Useimmitenhan sanotaan, että kahden kielen rinnakkain ja sekaisin käyttäminen ei ole hyväksi, koska taidot molemmissa tulee vajavaisiksi. Todennäköisesti totta, mutta on vaikeaa päästää irti tavasta, jolla on tottunut kommunikoimaan.

Kuva

 Eniten ongelmia on kieliopissa ja kirjoittamisessa. Puhuminen ja lukeminen sujuu paremmin. Myös sanavarastoa pitäisi laajentaa jatkuvasti. Huomasin sen hyvin kun kirjoitin eilen avointa työhakemusta ja CV:tä. Oma sanavarasto on edelleen hyvin suppea, joten kieli ei ole millään tavalla rikasta. Sain hyvää palautetta ja korjatun version hakemuksestani yhdeltä tutulta, nyt on ehkä jotain mahdollisuuksia että hakemus edes luetaan, eikä heitetä suoraan roskiin :)

Tilasin itselleni pariksi kuukaudeksi hollanninkielisen naisten viikkolehden, nimeltä Vriendin. Tyyliltään samaa kuin Anna tai Menaiset. Olen ostanut muutamia irtonumeroita ja uskon, että lukemisesta ei ainakaan voi olla haittaa kielen oppimiselle.Vielä kun saisi itsestään niin paljon irti, että kirjoittaisi jokaisen tuntemattoman sanan ylös ja kääntäisi sen.. sanavarasto karttuisi ehkä vielä nopeampaa :)

Lisävaihtoehto, jolla kieltä voisi myös ruveta harjoittamaan lisää, on palata vanhojen oppikirjojen äärelle. Edelleen on tallessa hollannin alkeiskurssin kirjat, joista olen oikeasti opiskellut vain muutaman ensimmäisen kappaleen. Pitää siis ottaa niskasta kiinni ja tehdä päiväjärjestys, johon kuuluu joka päivä muutama tunti hollannin opiskelua. Jos saisin nuo kirjat kahlattua läpi, niin voisi harkita seuraavan tason kirjojen hankkimista. Jos jollain on ylimääräisiä, niin otan mielihyvin vastaan ;)

Kuva

Paras vaihtoehto olisi tietysti sinne oikealle kurssille meneminen, pitää varmaan yrittää löytää jotain vaihtoehtoja ja katsoa paljonko sellainen maksaisi. Justinin äiti saattaisi jopa lainata rahat, jos löytyisi sopiva kurssi. Anne yrittää kyllä kaikin tavoin auttaa kielen oppimisessa ja työpaikan löytämisessä, mutta useimmiten hössääminen on sitä luokkaa, että en meinaa jaksaa. Joskus liika yrittäminenkin on pahasta. Tai sitten vaan suomalainen juntturaluonne haraa vastaan ;)

Mutta tuskin kukaan voi kieltää kielen oppimisen tärkeyttä. Jos tässä maassa haluaa asua ja löytää töitä, ylipäätänsä pärjätä arjessa, niin kielen oppimisesta on apua. Varsinkin kun en asu suuressa kaupungissa, jossa ulkomaalaisia on paljon enemmän. Amsterdamissa, Rotterdamissa tai Haagissa kukaan ei ihmettele, jos ei puhu hollantia. Jopa Breda on kansainvälisempi kuin Etten-Leur, siellä on totuttu kansainvälisiin opiskelijoihin ja koska monissa paikoissa on opiskelijoita töissä, niin palveluakin on helppo saada englanniksi. Tässä pienessä kyläpahaisessa taas ei olla niin totuttu ulkomaalaisiin.

 Muistan alkuaikoina, jolloin en itse vielä puhunut juurikaan hollantia, kuinka kaikki katsoivat lähinnä kieroon kun sanoin, että en osaa kieltä. Myöskään Justinin sukulaisten ei ollut sitä helppo niellä, vaikka suvussa on muillakin ulkomaalaisia puolisoita. Justinin sedän (ex)poikaystävä on Kiinasta ja Justinin serkun kihlattu Brasiliasta. Tottakai myös he ovat opiskelleet hollannin kielen. Nykyään saan sukulaisilta jo positiivista palautetta siitä, kuinka olen oppinut melko nopeasti puhumaan hollantia.

Hyvää viikonloppua! Fijne weekend!

"Mummut menee ihan minne vaan"

Opinnäytetyöni on nyt virallisesti julkaistu Theseuksessa ja löytyy osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219182

Opinnäytetyön nimi on "Mummut menee ihan minne vaan" - Eläkeläisten ostokäyttäytyminen matkatoimistoissa. Käsittelee nimensä mukaisesti eläkeläisten osto- ja kulutuskäyttäytymistä ja erityisesti matkailun parissa.

Koulun sähköposti on lakannut toimimasta ja pääsy muihin sähköisiin palveluihin on evätty. 

Tarkoittaako tämä nyt kenties sitä, että olen oikeasti valmistumassa?! No jahka ne tutkintopaperit joskus saapuu, niin sitten julistan itseni virallisesti matkailun restonomiksi ;)

Hollantilaisittain valmistumista juhlitaan yleensä ripustamalla koulureppu talon ikkunan ulkopuolelle roikkumaan ja Geslaagd -kylttejä joka puolelle. Taidan jättää välistä ja korvata ne joulukoristeilla :)

Kuva

 

 

 

Kuva