Työpaikan kesäjuhlat hollantilaisittain

En ole vielä jutellut nykyisen työpaikan kanssa siitä, että olen saanut uuden työpaikan mutta tämän viikon aikana toivottavasti tapahtuu. Pomo kun ei itse tehnyt asian eteen mitään koko viikon aikana (mitä se kertoo paikasta kun työsopimus on kuitenkin enää reilun pari viikkoa voimassa), niin nappasin eilen hihasta että josko voitaisiin jutella pian.

Eilen meillä oli kuitenkin työpaikan "kesäjuhlat" eli personeelsuitje. Olin yksi epäonnekkaista, joka joutui ensin töihin aamuvuoroon, mutta asiat järjestyi paremmin kuin hyvin kun pääsin lähtemään jo ennen sovittua aikaa. Piti olla töissä 13 asti (kun kokoontuminen oli sovittu 13.30) mutta pääsin lähtemään jo puoli kaksitoista, joten jäi jopa aikaa käydä kotona suihkussa.

Hotelli, jossa olen töissä, käyttää paljon lähiruokatuotteita. Aihetta sivusin aiemmin kesällä tässä postauksessa. Joten kesäjuhlien ohjelmassa oli vierailla kahdella näistä tuottajista, pyöräillä, syödä ja juoda hyvin.

Kokoontuminen oli sovittu parsatilalle klo 13.30. Oli pyydetty etukäteen, että jokainen pyytäisi kyydin tuttavaltaan, koska sieltä jatkettaisiin matkaa vuokratuilla pyörillä ja takaisin samaan pisteeseen ei enää palattaisi. Joten omalla autolla tulijoiden auto jäisi automaattisesti parsatilan pihaan, ei niin kovin kätevää.

Meidän yöportieeri jää ensi viikolla eläkkeelle, joten kesäjuhlat olivat samalla hänelle läksiäiset. Ensin nautittiin kakkukahvit sateessa. Kakut Hollannissa on muuten lähes aina kauheen nättejä ulkopuolelta, mutta täysin mitäänsanomattomia maultaan. You have been warned. Lisäksi sateen ennakointi on hollantilaisille täyttä taidetta. Jokaisella on puhelimessaan buienradar, jolla arvioidaan sitä, miten sadepilvet osuvat omalle kulkureitille.. mihin aikaan, millä voimakkuudella ja kauanko se kestää :D Haha, jokapäiväistä puuhaa tuo sateen ennustaminen. Joten jokaisen kytätessä puhelintaan, tulivat siihen lopputulokseen että meidät kohdannut sade on vain lyhyt kuuro ja loppupäivän voisimme pyöräillä kuivina.

Varsinainen ohjelma kakkukahvien jälkeen oli opastettu kierros parsatilalla. Olen aiemmin ollut samassa paikassa yhden intensiivikurssin puitteissa ja saanut saman kierroksen englanniksi. Tuttua kauraa siis, mutta silti ihan mukavaa. Ja farmari itse osasi kertoa paljon enemmän yksityiskohtia hollanniksi kuin pari vuotta sitten englanniksi :) Meidän kierroksella keskityttiin parsantuotannon lisäksi paljon viinin viljelyyn, jota paikassa siis tehdään parsan ja kaiken muun viljelyn ohella. Meillä töissä ei kyseisiä viinejä ole (meidän operation managerin mielestä heidän viininsä on täyttä kuraa, olisittepa nähneet sen naaman vääntelyt.. ei ehkä kaikkein poliittisesti korrektein ihminen hän), mutta tilan liköörejänsä ja portviiniään kylläkin. Kierroksen aikana nautittiin lasilliset tilan omaa kuivaa valkoviiniä, joka ainakin omaan suuhuni maistui mukavan raikkaalta. Kierroksen päätteeksi sai myös maistella eri liköörejä, mutta ainakaan omalle kohdalleni osunut mansikkalikööri ei ollut mitään erityistä herkkua.

Parsatila on täällä Etten-Leurissa ja kotisivut löytyvät tästä, klik klik.

Parsatilan pihassa odottivat vuokratut polkupyörät ja pienen säätelyn jälkeen lähdimme mahtavassa 19 hengen letkassa pyöräilemään kohti seuraavaa kohdetta. Pyöräilymatka oli noin 6-7km välillä ja päädyimme jäätelöntuottajan pihamaalle. Tällä alueella on useampiakin jäätelöntekijöitä/tuottajia, jotka siis tekevät itse alusta loppuun omat jäätelönsä ja reseptinsä ja useimmat myyvät omaa tuotantoaan pienestä kioskista tilan yhteydessä tai toimittavat jäätelöään ravintoloille. Hotellin käyttämä jäätelöntuottaja on hyvin pieni 2 hengen yritys, joka valmistaa erilaisia kerma- ja sorbettijäätelöitä. Niiden lisäksi he tekevät käsintehtyjä konvehteja ja leivonnaisia, myös kakkuja ja jääveistoksia tilauksesta. Tilan yrittäjä ja omistaja kertoi meille omasta historiastaan, hän oli aloittanut kokkina ravintolassa, jonka jälkeen erikoistunut leipuriksi. Leipurina hän oli erikoistunut kakkuihin ja leivoksiin, mutta omasta kiinnostuksestaan lopulta erikoistunut jäätelöön. Monipuolinen työhistoria siis, joka kaikki on varmasti lisännyt hänen ammattitaitoaan siinä mitä hän nyt tekee. Esittelykierroksen jälkeen jokainen sai maistaa yhden jäätelöpallon verran hänen luomuksiaan.

Jäätelöntuottajan toimipiste on Rijsbergissä ja kotisivut tässä, klik klik.

Jäätelöiden jälkeen jatkoimme pyörällä matkaa kohti Bredaa. Matkaa kertyi varmaan vähän alle tai päälle 10km, josta viimeinen osuus pyöräiltiin metsäpoluilla. Jonkunasteista hilpeyttä ja epätoivoa herätti poluilla olleet pehmeän hiekan osuudet, joissa jokainen kaatui vähintään kerran.. Päädyttiin samaan ketjuun kuuluvan hotellin terassille, jossa nautittiin parit viinilasilliset ja erittäin hollantilaiset bittergarnituur-annokset. Friteerattuja herkkuja siis.

Viimeinen pyöräilyetappi oli todella lyhyt, hotellilta ravintolaan. Ravintola oli japanilaiseen erikoistunut Ume, joka löytyy Bredan keskustasta. Ravintola on all you can eat ja supersuosittu. Ruokia voi tilata 5 kierrosta ja jokaisella kierroksella on mahdollista tilata 5 annosta per henkilö. Juomat eivät sisälly hintaan, mikä mielestäni on ihan ymmärrettävää, kun ruokaa on älyttömästi. Viikonloppuisin maksaa muistaakseni 26 euroa per nenä. Meidän pöytäseurue oli jo kolmannella kierroksella täynnä ja viimeiset palat taisteltiin alas, sillä jokaisesta syömättä jääneestä annoksesta joutuu maksamaan. Parempi siis olla tilaamatta liikaa :) Mutta oli superhyvät sushit ja hauska idea, kun kaikkea pystyi kokeilemaan ja maistelemaan pöytäseurueen kesken.



Illalla meidän eläkkeelle lähtijää muistettiin vielä jättimäisellä matkalaukulla ja 250 euron matkalahjakortilla. Ei huono siis! Ja hyvä korvaus siitä, että herra joutui koko pyöräilyreissun vetämään pinkit haalarit päällä.. taisi muutaman kerran kirota meidän ravintolapäällikön hornantuuttiin :)

Lähdin ensimmäisenä pois kun Justin tuli hakemaan klo 22.15 ja osan ilta jatkui vielä baareihinkin. Mutta oli mukavaa olla mukana ja olla ihmisten kanssa eri tavalla tekemisissä. Töissä jokainen kun on aina omalla tavallaan stressaantunut eikä niin vapautunut. Tuollaisen päivän jälkeen melkein ajattelee, että harmi on lähteä pois mutta kyllä arki töissä taas pian iskee päälle.. ja sitten en malta odottaa, että pääsen siistiin sisätyöhön istumaan toimistoon! :)

Ensimmäiset ratsastustunnit ja helteen hölläämää höpinää

Kesä on vihdoin saavuttanut Hollannin!
Meillä on nyt jo useampana päivänä peräkkäin +27'c lämmintä ja ensi viikolla sama tahti jatkuu. Aste sinne tai tänne, lämpöä piisaa. Ja ainakaan käsivarret ei ole enää maidonvalkoiset, vaikka auringonotto ei kauhean hyvin meikäläisen hipiälle sovikaan. Turha edes mainita, moneenko kertaan vuoden aikana poltan ihoni. Äiti tulee vihaiseksi ja uhkailee ihosyövällä.. eniveis, en tee sitä tahallani ja laitan aurinkorasvaa, mutta aina välillä käy huonosti.

Source

Olen nyt kahteen kertaan käynyt ratsastamassa. Ja aiemmin hankittujen jodphur-kenkien seuraksi on saatu myös ratsastuskypärä ja hanskat! Lienee turha mainita, että tykkään hommasta ja toivon, että saan harrastuksen jatkumaan myös syksyllä.

Source

Hollanniksi ratsastusohjaajan neuvojen kuunteleminen on osoittautunut hankalaksi. Niinkuin arvelinkin, koska sanasto ei ole millään muotoa tuttu ja samaan aikaan tekeminen/ohjeiden kuunteleminen/hevoseen reagoiminen on haastavaa! Varsinkin kun ohjaaja seisoo keskellä kenttää ja itse kierrät rinkiä.

Source

 Ensimmäisellä kerralla ratsastin todella isolla hevosella, mutta nyt toiselle tunnille sain pienemmän. Pienemmän selässä oli helpompaa, koska hevosen itsensä liikeet ei ole niin isoja, joten niitä on helpompi seurata ja pysyä kyydissä mukana. Ohjaaja oli sama ekalla ja tokalla tunnilla, ensi kerralla on kuulemma joku muu.

Olen myös joutunut muutaman ylituttavallisen hollantilaispirpanan ahdisteltavaksi siitä, että miksi olen heidän kanssaan samalla tunnilla, vaikka olen aikuinen :D Tänään yritin juurta jaksain selittää, että myös aikuisena voi aloittaa uuden harrastuksen ja kokeilla jotain uutta. Jouduin myös vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi olen tunnilla yksin ja missä äitini on :D Epäilivät myös belgialaiseksi, koska "aksentti on niin outo". Ilmeisesti hollantilainen suorasukaisuus ja tietynlainen röyhkeys ei ole vain aikuisten juttu, vaan tulee jo äidinmaidossa ipanoille.

Source

Justin ei ole vielä päässyt kummallekaan tunnille mukaan, joten en voi todistusaineistoksi esitellä kuvaa, mutta toivottavasti ensi viikolla sellainenkin saadaan napattua.

Edelleen tuntuu kuin olisi lomalla, tällä 2-3 työvuoroa per viikko tahdilla kun ei voi kovin sanoa rehkivänsä. Meidän takapiha on nyt 5 vaille valmis ja tänään lähdetään metsästämään grilliä. Näillä keleillä kun olisi ihana grillailla ja vaan naatiskella takapihalla.

Source

Sunnuntaina saan kylään vanhan amk-koulukaverini, joka on Hollannissa lomalla ystäviensä kanssa. Lotta pitää myös erittäin suosittua Unagidon-blogia (suosittelen!) ja on juuri palannut töistä Japanista, joten on kiva vaihtaa kuulumisia!

Maalla on mukavaa - streekproducten!

Olen tässä jo vähän aikaa vain napissut kaikesta. Töissä työkaverit käy hermoille, sukulaiset vituttaa, sää vituttaa vielä enemmän, hollantilaiset ylipäätänsä, niiden piheys ja paskat ruuat. You get the point.

Kerronpa yhden asian, miksi tykkään Hollannista. Vaikka sää ei ole meitä toistaiseksi suosinut (kylmin kevät vuosikymmeniin tai jotain), niin kasvukausi on täällä paljon pidempi kuin Suomessa. Ja normaalisti noin puolet vuodesta lämpötilat keikkuvat ihanteellisissa lukemissa, jo yleensä maaliskuussa pärjää ilman takkia ja mukavat kelit jatkuvat helposti lokakuulle. Lunta (jota siis inhoan yli kaiken) joutuu kestämään ehkä kuukauden päivät. Lempeää säätä saa siis nauttia kuukausitolkulla, kun taas Suomessa kesä kestää yleensä enemmän tai vähemmän kaksi kuukautta.

Source

Pitkät lämpimät jaksot tarkoittavat automaattisesti pidempää kasvukautta. Koska asutaan "maaseudulla", kaupungista enemmän tässä postauksessa, niin täällä maatilojen keskellä sen huomaa varsin helposti. Asuessani Amsterdamissa en juurikaan kiinnittänyt huomioita luonnon vihertämiseen tai kasvisten parempaan saatavuuteen lähikaupoissa... silloin mielenkiinto oli ehkä enemmän siellä viikonlopun viihdeosastolla :) Mutta Noord-Brabant on alueena vihertävää, luontorikasta ja meillä on täällä paaaaaaljon maatiloja. Tässä meidänkin ympärillä niitä on kymmeniä. Paljon lehmiä, lampaita, sikoja, hevosia, mutta myös vuohia.. Yksi Hollannin kuuluisimmista ja parhaimmista (tietysti) vuohenmaitotuotteiden valmistajista, Bettinehoeve, sijaitsee Etten-Leurissa. Lisäksi täältä löytyy myös esimerkiksi hevosmaidontuottaja, joka ei ole kovinkaan yleistä. Mutta ainakin nettisivujen perusteella hevosenmaito on erittäin terveellistä ja sitä voi nauttia niin sisäisesti kuin ulkoisestikin, esimerkiksi erilaisten voiteiden muodossa.

Source

Eläintilojen lisäksi tästä läheltä löytyy mm. mansikoita, parsaa, erilaisia vihanneksia ja hedelmiä, kuten kurpitsaa ja maissia. Mutta myös erilaisia juuston ja jäätelön pientuottajia. Suomessa puhutaan paljon lähituotannosta, mutta hinnat (ainakin kaupoissa) ovat kovat ja saatavuuskin aina niin ja näin. Nautinkin siis suunnattomasti, että pystyn pyörällä polkaisemaan tilalta toisella ja hakemaan suoraan tuottajalta mitä haluan. Ja aina halvempaan hintaan kuin kaupasta.

Source

 Kaikkein lähinnä meitä on mansikkatila, joka on investoinut kahteen kylmäautomaattiin. Nämä kylmäautomaatit seisovat tien varressa ja 2,50 euroa automaattiin sujauttamalla saa ison rasian mansikoita. Ja taatusti tuoreita, automaatit ovat niin suosittuja että automaatit täytetään parhaimpina päivinä pariin kertaan päivän aikana.

Mutta vielä enemmän bisnestä tuotannostaan on tehnyt Aarbeienterras, joka sijaitsee myös pyöräilymatkan päässä meiltä. Suomessa on yleistä, että mansikoita voi kerätä itse ja maksaa sitten kilohinnan mukaan, täällä siihen en ole törmännyt muualla kuin tuolla Aarbeienterassilla.

Source

Etten-Leurissa sijaitsee myös parsantuottaja, jonka valkoinen kulta on suussasulavaa. Parsantuotannon ohella tilan omistajat tekevät viinejä ja liköörejä. Koska parsaa voi viljellä vain tietyn ajan tietyllä alueella ja sen jälkeen on viljeltävä jotain muuta. He päätyivät rypäleiden viljelyyn, jotka menestyvät ihmeen hyvin myös täällä. 

Source

 Kun syksy saapuu, niin haetaan pyörällä läheiseltä maatilalta kurpitsoja. Tietääkseni kyseinen tila ei kasvata kasviksia elannokseen, mutta viljelee huvikseen ja satoa tulee aina sen verran ylimääräistä, että sitä riittää myös myytäväksi. Eurolla tai kahdella saa mahtavan kurpitsan.

Source

Nyt meillä kasvaa omassa puutarhassa myös kaikenlaista. Erilaisia salaatteja, kuten rucolaa ja vuonankaalia.. kirsikkatomaatteja, chilipaprikaa, mansikkaa, vadelmaa, raparperia ja iso kasa erilaisia yrttejä. Jännityksellä odotan, että saadaanko satoa :) Kirsikkatomaatteja tosin ollaan jo popsittu ja maistuvat ihan parhaudelle.

Salaatit seinällä

Oman maan tomaatti!

Satoa odotellessa..

 Ehkä olen tuon oman pihan laiton myötä joutunut vähän puutarhakärpäsen puraisemaksi, mutta myös aiemmin tykkäsin suunnattomasti maatilalta toiselle pyöräilystä ja lähituotteiden ostamisesta/kokeilemisesta. Mukavaa vapaapäivän puuhaa.. suosittelen siis matkustamaan tänne, vuokraamaan pyörän ja kokeilemaan itse. Hotelli, jossa olen töissä, myy tällaisia paketteja mielellään ;)

Meillä töissä keittö pyrkiikin käyttämään mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita. Esimerkiksi erikoisjuustoja, kalaa, kanaa, leipää, parsaa, mansikoita, jäätelöä.. ihan huippua :) Kaikki raaka-aineet eivät tietenkään ole lähituotantoa, mutta miellyttävän paljon streekproducten on saatavilla Noord-Brabantin alueella.

Source

Talvi yllätti jälleen Hollannin

Tänne tuli talvi. Ja kaikki on tietysti ihan sekaisin :)

Edes lumi ei paranna meidän puutarhan yleisilmettä

 Justin on tänään Roosendaalissa töissä. Normaalisti matkaan menee 15 minuuttia, tänään 50. Meidän autossa ei ole talvirenkaita, niin kuin ei useimmissa muissakaan autoissa täällä. Liikenne on sekaisin. Jo eilen tuli NS:ltä (paikallinen VR) sähköpostia, että junia kulkee vähemmän ja ihmisten on syytä varautua ruuhkiin. Koska lunta tuli yön aikana odotettua enemmän ja sitä tulee edelleen pyryttämällä, niin voi olettaa, että ruuhkia on hieman oletettua enemmän. Tänään aamulla klo 8.30 kaikilla Hollannin teillä oli yhteensä 1007 km liikenneruuhkaa. Liikenneuutisten mukaan parhaimmissa paikoissa lunta on tullut yli 20cm.

Onneksi ei tartte tyhjentää roskiksia tänään.

Mulle piti tänään tulla ystävä kylään, syömään lounasta ja juoruamaan. Sain jo aamuyhdeksältä viestiä, että ei taida onnistua, koska hän ei uskalla lähteä ajamaan. Matkaa on alle 20km. Mutta toisaalta ymmärrän hyvin, ei itseänikään huvita lähteä edes lähikauppaan, edes kävellen saatikka sitten autolla (joka tosin on Justinilla tällä hetkellä).

Pakkasta on muutama aste, öisin enemmän. Lunta on tullut hiljalleen eilisestä lähtien ja tätä talvikeliä on luvassa tämän viikon loppuun ainakin.

Kauhee lumivalli oven edessä.. misson mun lumilinko?

 Meidän kotikatua on nyt reilun viikon verran laitettu "kuntoon". Koska kyseessä on ollut bouwweg eli siis tie rakennusalueella, niin sille ei ole ikinä laitettu päällystettä ja tie on yhtä kuoppaa kuorma-autojen jäljiltä. Myöskään virallisia parkkipaikkoja ei ole ollut. Työ aloitettiin 7.1. ja kerkesivät viime viikon aikana kaivaa kadun auki, kaivella kuoppia ja täyttää niitä hiekalla. Kuulin myös, että olivat (jälleen) vahingoittaneet jotain vesiputkia tms., koska naapurissa oli ollut vesivahinko.  Normimeinkinä. Perjantaina olivat töissä vain puolipäivää ja eilen joku taisi käydä jotain tekemässä, mutta häipyi aika nopeasti. Tänään ei ole näkynyt ketään. No joo, onhan siellä aika kylmä ja luntakin on ja kaikkee. Eikai sitä nyt kukaan töitä tekis :) Veikkaisin, että tie on valmis toukokuuhun mennessä.

Ei ole kauheasti työmiehiä näkynyt.

 Eilen ei tullut postia ollenkaan ja veikkaan, että ei tule tänäänkään. Ei se oo niin justiinsa tämmösissä ääriolosuhteissa. Lunta ja kaikkee.

Ei ole muuten postimiehen jalanjälkiä.

 Tuntuu hassulta katsoa asioita hieman eri perspektiivistä. Suomessa on ollut lunta nyt reilun kuukauden (?) ja kuulen vaan kaikilta tutuilta, kuinka hiihtävät innoissaan ja elämä rullaa normaalisti. Suomessa pakkanen ja lumi kuuluu talveen, siihen on totuttu ja jokainen osaa varautua. Bussit kulkee, autot on sähkötolpissa ja tiet puhdistetaan joka aamu ennen kukonlaulua. Kaupoissa myydään oikeasti talvivaatteita jokapäiväiseen käyttöön, ne toppatakit eivät ole erikoisvaruste vain hiihtolomia varten niinkuin täällä.

Kuinka moni työskentelee tänään etänä?

 Ja sitten urheana suomalaisena tässä istun 4 seinän sisällä, koska niistä ainoista edes vähän talvikenkiä muistuttavista saappaista hajosi eilen vetoketju. Oh, the irony.

Sparks on samaa mieltä.