Mielenkiintoista sinänsä, sillä Hollantihan on varsinainen kulttuurien sulatusuuni ja ihan kaikenlaisia kansalaisuuksia löytyy asukkaista. Eli aika moni on kuitenkin todennut Hollannin ihan hyväksi asuinpaikaksi.. tosin voihan olla, että sitten ei ole kauheasti ystävystynyt hollantilaisten kanssa, vaan pysynyt lähinnä oman maansa kansalaisten joukossa? Melkoisen tyypillistä, varsinkin kulttuureissa (islami) joissa yhteisöllisyys on paljon vahvempaa kuin meikäläisillä.
En osaa sanoa puoleen enkä toiseen, että onko Hollanti epäystävällinen maa. Kielen oppiminen on helppoa, jos sen eteen on valmis itse tekemään töitä. Erilaisia kursseja on tarjolla itseoppimismateriaalin lisäksi. Kieltä pitää myös uskaltaa käyttää, koska muuten sitä ei opi. Oma hollannin kielen taitoni on kohtalainen, vielä en koe sillä pärjääväni, mutta uskon kyllä taidon petraantuvan jahka rupean taas panostamaan asiaan.
Kulttuuriin ja yhteiskuntaan sopeutumista helpottaa se, että ymmärtää eri kulttuurien erot. Ja pitää hyväksyä se tosiasia, että ihminen toimii oman kulttuurinsa mallin mukaisesti. Ei toisessa kulttuurissa ole mitään väärää tai huonoa, pitää vain ymmärtää ne eroavaisuudet omaan kulttuuriin ja hyväksyä ne. Tai jos ei hyväksy, niin pitää ainakin yrittää ymmärtää.
Itse olen kyllä huomannut sen, että paikallisten kanssa ystävystyminen on hankalaa. Mutta uskon sen olevan ulkomaalaisille erittäin hankalaa (paljon hankalampaa kuin Hollannissa) myös Suomessa. Alkuaikoina Justinin ystävät ja sukulaiset (ydinperhettä lukuunottamatta) eivät ymmärtäneet etten puhua hollantia. Sinnikkäästi yrittivät, mutta keskustelu oli heikkoa kun en ymmärtänyt. Kukaan ei myöskään suostunut puhumaan kanssani englantia. Väittävät etteivät osaa.. Ihmettelen (edelleen) aina itsekseni, että mitenköhän nämä ihmiset matkustavat ympäri maailmaa, mutta eivät muka puhu sanaakaan englantia. Ilmeisesti Thaimaassakin pärjää puhumalla hollantia. Luulen, että monelle on kysymys periaatteesta. Kun Hollannissa ollaan, niin hollantia on puhuttava.
Myöhemmin kun oma kielitaitoni on parantunut, en edelleenkään ole juuri ystävystynyt kenenkään Justinin ystävän kanssa. Kuulumisia tulee juhlissa vaihdettua mutta siihen se jääkin. Justinin ystävistä miespuoliset yleensä yrittävät keskustella kanssani enemmän kuin heidän tyttöystävänsä. Liekö asiaan vaikuttanut se, että Justin on puhunut minusta heille myös silloin kun en ole ollut paikalla. Tyttöystävistä on myös muutamat sellaisia, etteivät ole ikinä edes esittäytyneet minulle. Tässä kohtaa voin myös katsoa peiliin, että olisinhan itse voinut ottaa härkää sarvista ja tehdä itseäni tykö. Mutta toisaalta on erittäin hankala tunkea väkisin porukkaan, jossa kaikki ovat tunteneet toisensa jo vuosia...
Olenkin sitä mieltä, että minun täytyy löytää omat ystäväni jostain muualta kuin Justinin ystävistä. Hollannissa vietetty opiskeluvuosi jätti jälkeensä yhden hyvän ystävän ja muutaman tutun. Toivottavasti sitten kun saan työpaikan, niin ystävystyn sielläkin jonkun kanssa. Ja muiden suomalaisten tapaaminen on hyväksi sekin. Vertaistuki kunniaan :) Kukaan muu kuin toinen suomalainen ei ymmärrä kuinka kamalia hollantilaiset syntymäpäivät ovat ;)
Oma suomalainen kulttuuritausta on selkeästi iskenyt leimansa minuun ainakin siinä, että en herkästi rupea juttusille tuntemattomien tai puolituttujen kanssa. Esimerkiksi uudessa talossamme naapurit tuntuvat olevan sorttia, että jokaisesta asiasta puhutaan naapureiden kanssa. Justin on meillä hoitanut sen puolen. En jotenkin osaa enkä jaksa sitä small talkia. En myöskään rupea kertomaan tarinaa koko elämästäni erilaisille myyjille.. sen hoitaa meillä tuo toinen puolisko, jonka jouduin kerrankin keskeyttämään laattakaupoilla, kun puoli tuntia istuttiin ja mitään ei tapahtunut! Vähemmän small talkia, enemmän asiaa. Selkeästi siis suomalainen olen.
Se, mikä mielestäni erottaa Hollannin positiivisesti Suomesta, on se, että ihmiset tervehtivät toisiaan, myös tuntemattomia. Peruskohteliaisuus on ihan eri tavalla hallussa kuin useimmilla suomalaisilla. Perustan vankan mielipiteeni siihen, että 10 vuotta asiakaspalvelutehtävissä toimineena, olen todistanut aika montaa urpoa suomalaista, joka ei tervehdi eikä edes vastaa kysyttäessä. Tämä näkyy myös lapsissa, joiden käytöstavat ovat mielestäni huonompia Suomessa kuin Hollannissa.
Ehkä päätelmänä tästä omasta ajatustyöstä voin kuitenkin todeta, että ei Hollanti ole sen epäystävällisempi maa kuin Suomikaan. Jos Hollanti on ulkomaalaiselle hankala maa asua, niin Suomi on sitä varmasti potenssiin kaksikymmentä!
| Feel like an outsider? |