keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Intakegesprek eli sisäänottohaastattelu kouluun

Tänään oli se kauan odotettu päivä - intakegesprek en toetsen.

Ei ole harmainta aavistustakaan miten Hollannissa yleensä haetaan opiskelupaikkoja. Täytetäänkö lomakkeita niinkuin Suomessa ja sitten joko päästään tai ei päästä sisään? Onko sisäänpääsykokeita? Sen tiedän, että opiskelu täällä maksaa aina jotain. Ilmaista koulutusta ei ole olemassakaan, mikä sinänsä tuntuu aika karulle kun katsoo näin suomalaisittain. Tulee sellainen olo, että tekis mieli lähteä Suomeen puhumaan karua totuutta kaikille juppihippipunkkariteineille.. Sitä osaa arvostaa vasta sitten kun sitä ei enää ole saatavilla.

Jotain hyötyä 16,5 vuoden opiskeluista kuitenkin on, sillä haastattelijani sanoi heti, että näytän korkeakoulutetulta ihmiseltä. Sen on pakko olla kohteliaisuus! :) Ilmeisesti säteilen sitä ilmaisen koulutuksen tuomaa itsevarmuutta ja ylemmyyttä... Tai sitten, köh, se on vaan tottunut haastattelemaan niitä puolalaisia/marokkolaisia/turkkilaisia/jne. joiden koulutustaso on selkeästi alhaisempi ja jotka puhuvat erittäin huonoa hollantia.

Pystyin meinaan sujuvasti selittämään itsestäni ja historiastani (erityisesti koulutustaustastani) hollanniksi. Haastattelija oli erittäin positiivisesti yllättynyt ja minä myös. Se meni paljon paremmin kuin odotin.

Haastattelun lisäksi jouduin tekemään kolme erilaista koetta. Ensimmäinen oli älykkyystesti, jota tehdessä meinasi kyllä usko loppua. Ensisilmäyksellä ihan älyttömiä tehtäviä ja päättelyitä, mutta kyllä se jotenkin sujui. Lopputulos oli hyvä, sain 22/25 oikein.

Toinen koe oli luetun ymmärtäminen. En tehnyt kielikokeita ihan aloittelijoiden tasolta, vaan vähän edistyneempien. Ilmeisesti TV:n tekstitysten ja viikkolehden lukeminen on auttaneet sillä sain tulokseksi 24/25. Tuo tulos sijoittaa kielitasoni tasolle B1.

Kolmas koe oli tekstin tuottamista eli kirjoittamista. Selkeästi vaikein osuus, koska en yleensä ikinä kirjoita mitään hollanniksi. Mutta myös sen kokeen tein edistyneempien tasolla. Tuloksesta ei ole hajuakaan, sillä haastattelijani ei tarkistanut sitä samantien vaan vasta lähtöni jälkeen.

Periaatteessa lähtövalmiuteni ovat erittäin hyvät ja haastattelija suositteli kurssia, joka valmistaa tekemään kansallisen kielikokeen (jonka suorittamista vaaditaan esimerkiksi jos haluaa kansalaisuuden tai opiskella täällä koulussa ammatin). Kun kurssin ja sen kokeen suorittaa niin siitä saa sitten virallisen todistuksen, jonka pitäisi huomattavasti auttaa työnhaussa. 

Tämän viikon aikana pitäisi vielä tulla kirje, joka sisältää kaikki speksit kurssiin liittyen. Poislähtiessäni kävi selväksi, että heidän pitäisi saada paperihommat tänään tehtyä ja postiin, muuten karnevaaliloma tulee väliin. Joten toivotaan parasta, muuten joudun taas odottelemaan tylsänä kolme viikkoa..

Tämän päivän onnistumisesta innostuneena hain myös vaihteeksi uutta työpaikkaa. Tuntuu hassulta kuinka aina innostuu, kun löytää sopivan tuntuisen työpaikkailmoituksen.. "Jee, tää on just mulle!". Sitten on koko päivän ihan täpinöissään ja illalla miettii nukkumaan mennessä, että voi vitsi kun tää nyt onnistuis, ja tää olis just niin hyvä juttu. Seuraavana päivänä innostuneisuus on jo laskenut, parin päivän päästä pessimismi iskee ja sitten tuleekin jo hylkäyskirje. Ahh, pessimisti ei ikinä pety.




2 kommenttia:

  1. Haastattelu kuulostaa menneen ihan nappiin sun osalta :)

    Kysyit, etta miten taalla haetaan kouluihin. En oo mikaan ekspertti, mutta voin kertoa miten suomalaisena voi hakea ammattikorkeakouluihin.
    Itse vaan valitsin kiinostavan koulun ja laitoin sinne kaannokset omasta lukion todistuksesta, yotodistuksesta ja kopiot passista ym. sellaista ja sitten pian tulikin jo varmistus, etta voin aloittaa opiskelut :D
    Ymmartaakseni, jos yliopisto tasoiseen olisin halunnut niin olisi myos vaadittu TOEFL-testi. Suomalaisella lukiotoikkarilla paasee taalla jo aika pitkalle :D

    Koulutkin maksaa, mutta onneksi koulumaksut ovat kuitenkin aika alhaisia verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan :)

    VastaaPoista
  2. Olen kanssa ymmärtänyt, että ammattikorkeakouluihin englanninkielisiin koulutusohjelmiin hakeminen on melko helppoa. Silloin kun olin vaihdossa täällä, niin puolet kanssaopiskelijoista oli saksalaisia. Kuulemma ihan vaan siksi, että tutkinnon suorittaminen on täällä halvempaa kuin Saksassa! Mutta kyllä ne maksut silti päätä huimaa suomalaisen näkökulmasta :)

    Lähinnä mietin, että miten täällä normaalisti haetaan näihin lukio ja ammattikoulu tyyppisiin kouluihin? Että onko systeemi sama kuin Suomessa, eli haetaan vain kerran vuodessa ja sitten koulu alkaa syksyllä? Ilmeisesti ainakin näitä haastatteluita tehdään ja testataan soveltuvuutta? Puhdasta arvailua kun en yhtään tiedä. Pitäisi varmaan kysyä joltain :) Vain sen tiedän, että noin 12-vuotiaana täällä teetetään älykkyys- ja tasotestit ja niiden perusteella lapselle suositellaan tiettyä opiskelutulevaisuutta. Jos on ns. liian tyhmä, niin saa heittää haaveet yliopisto-opinnoista. Aika karua.. toisaalta Suomessa taas sama homma toimii periaatteessa pelkkien arvosanojen varassa.

    VastaaPoista