Hollantilaiset syntymäpäivät

Ilman minkäänlaista faktatietoa voisin väittää, että syntymäpäivä on merkittävin juhlimisen aihe hollantilaisessa kulttuurissa. Tämä väite perustuu siihen, että..

- Syntymäpäiviä vietetään aina (iästä, sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta)
- Syntymäpäivänä onnitellaan kaikkia juhlissa mukana olijoita, ei pelkästään siis juhlakalua vaan myös hänen puolisoaan, perhettään, ystäviään jne.
- Hollantilaiset syntymäpäiväjuhlat kulkevat aina tietyn kaavan mukaan

Kuva

Jostain syystä Suomessa (ainakin omassa perhepiirissä) synttäreitä vietetään joka vuosi siihen asti kunnes lapsi täyttää 12, sen jälkeen yleensä juhlitaan vielä 18-vuotissynttäreitä ja sen jälkeen satunnaisesti juhlakalun omien halujen mukaan merkittäviä synttäreitä, kuten pyöreitä tasavuosia. Suomessa syntymäpäivä ei ole mitenkään iso juttu, saattaa mennä vuosia ettei joku juhli syntymäpäiviään ollenkaan ja se on ihan ok. Yleensä synttärisankari saa itse päättää juhliiko ollenkaan ja jos juhlii, niin miten. Ulkopuoliset ei yleensä aseta siihen paineita, paitsi ehkä 50- ja 60-vuotisjuhlien kohdalla. Synttärijuhlat Suomessa eivät noudata minkäänlaista perinteistä kaavaa, jokainen tekee vähän sen mukaan miten itse haluaa. Yleensä odotetaan kyllä ainakin jonkun sortin kakkua ja kahvia, mutta muuten ei ole minkäänlaisia standardeja.

Kaikista näistä edellämainituista syistä siis, olen ollut jokseenkin järkyttynyt näiden kuluneiden vuosien aikana kun minulle on valjennut, kuinka iso  ja merkittävä juttu syntymäpäivä on hollantilaisille.

Täällä ei tule kuuloonkaan sanoa, että en halua minkäänlaisia muistamisia syntymäpäiväni tai että, en halua juhlia ollenkaan. Vähintään lähisuvulle on PAKKO tarjota kahvia ja kakkua. Jo itse syntymä on Hollannissa merkittävä tapahtuma, josta ilmoitetaan kaikille tutuille ja tärkeille ihmisille lähettämällä kortti. Lapsen syntymää juhlistetaan sukupuolesta riippuen syömällä joko vaaleanpunaisia tai vaaleansinisiä muisjes rakeita kuivan korpun eli beschuitin päällä. Näitä tarjotaan tuoreille vanhemmille sairaalassa, kotona vanhemmat tarjoavat näitä vierailijoille ja yleensä vievät lastin myös työpaikoilleen. Lisäksi näitä korppuja anisrakeilla nautitaan myös lapsen syntymäpäivänä. Luonnollisesti. Syntymästä myös ilmoitetaan naapureille koristelemalla talo erilaisin vauvakoristein tai vähintään liimaamalla ikkunaan tarra Hoera een meisje tai Hoera een jongen! Näitä on jatkuvasti näkyvillä ympäri kaupunkia eri talojen pihoilla ja ikkunoissa. Sen tarkempia tietoja syntymään liittyvistä prosedyyreistä ei ole, koska ei ole aiheesta vielä omakohtaista kokemusta.

Beschuit met muisjes

Kuva

Syntymäpäiviä kuitenkin vietetään joka vuosi. Niitä voidaan juhlia joko juhlakalun kotona tai sitten vuokrata joku tila, jos on kyseessä isommat juhlat. Hyvin suosittua on myös pystyttää puutarhakatos partytent pihalle, jotta tilaa on enemmän. Hollantilaiset muutenkin nauttivat ulkoilmassa oleilusta, kelistä riippumatta.

Partytent

Syntymäpäiviä voidaan juhlia joko lähisuvun kesken tai isosti, niin että kutsutaan myös kavereita ja ehkä ihmisiä työpaikaltakin. Kun juhliin mennään, niin ensin onnitellaan synttärisankaria ja hänen puolisoaan. Gefeliciteerd ja kolmea suukkoa poskille. Sen jälkeen kierretään kaikki juhlissa olijat, kätellään, sanotaan gefeliciteerd ja suukotellaan. Jos ei tunne ihmistä etukäteen, suukottelemisen voi jättää väliin ja sanoa oman nimensä. Tästä tavasta voidaan poiketa vain jos kyseessä on isot juhlat, joista suurinta osaa ihmisistä ei tunne. Silloin onnitellaan ja suukotellaan vain sukulaiset ja ne ihmiset, jotka tuntee entuudestaan.

Nyt (melkein 4 vuoden jälkeen) näihin tapoihin on jo pikkuhiljaa tottunut, mutta muistan kuinka alkuvaiheessa en ensin tiennyt yhtään mitä on tarkoitus tehdä ja sen jälkeen kun tajusin, rupesin kammoamaan kyseisiä rituaaleja yli kaiken. On niin epäsuomalaista suukotella ja halailla puolituntemattomia ihmisiä. Onneksi nyt on jo tavat hallussa ja kun pikkuhiljaa oppii tuntemaan ihmisiä paremmin ja tunnistaa kasvoja (myös niitä tuntemattomampia), niin se ei enää tunnu niin pahalle.

Jos kyseessä on juhlat lähisuvun kesken, niin yleensä istutaan ringissä, jolloin kaikki pystyvät juttelemaan kasvotusten. Yleensä jo valmiina olevan istuinryhmän (sohva, nojatuolit, yms) ympärille kootaan jakkaroita ja tuoleja, jotta kaikki mahtuvat mukaan. Keskellä on pöytä, johon hostin eli synttärisankarin on helppo tuoda naposteltavaa ja kaikki voivat laskea lasinsa.
Jos kyseessä on isot juhlat, niin juhlapaikalla on yleensä korkeita pöytiä mutta ei tuoleja. Tai jos tuoleja on, niin ne on varattu vanhemmille ihmisille ja muut seisovat korkeiden pöytien ympärillä.

Syntymäpäiviin kuuluu, että aina ensin tarjoillaan kahvia tai teetä ja kakkua. Appeltaart eli omenapiirakka on hollantilaisten ikisuosikki, joten se on usein vaihtoehtona. Tosin kakun suhteen ei ole tiettyä etikettiä, joten periaatteessa voi tarjota mitä tahansa makeaa, joka sopii kahvin kanssa. Kun vieras on juonut kuppinsa ja syönyt kakkunsa, kysytään häneltä mitä hän haluaisi juoda. Vaihtoehtoina on aina olut, puna- tai valkoviini tai limsa. Vieraat saattavat saapua eri aikoihin, mutta aina tarjotaan ensin kakkua kahvin kanssa ja sen jälkeen muuta juotavaa.

Appeltaart

Mummon 77v. synttärikakku joululta 2012

Myöhemmin tarjoillaan hapjes eli erilaisia suolaisia syötäviä. Yleensä pieniä kulhoja, joita viedään ihmisryhmien luokse. Pienissä juhlissa helppoa, koska kaikki istuvat ringissä.. Tarjolla on esimerkiksi suolatikkuja, sipsejä, pähkinöitä, mutta usein myös juustokuutioita tai makkaran palasia.

Kuva

Jos kyseessä on isot juhlat (60-v.) yleensä voi olettaa, että paikalla tarjoillaan myös ruokaa. Kukaan harvoin kokkaa itse, vaan catering-palvelu tuo ruoan paikalle. Vaihtoehtoina usein kiinalaistyyppistä sapuskaa, bbq (kesällä) tai muuta. Kertaakaan en ole vielä törmännyt salaattipöytään, joka olisi Suomessa aika tyypillinen. Mutta kuten todettu, hollantilaiset ei kauheasti perusta terveellisestä ruoasta. Eilisissä 60v. juhlissa tarjoilu oli poikkeuksellisen runsas ja monipuolinen, muutaman lämpimän vaihtoehdon lisäksi oli myös täytettyjä kananmunia, lohiwrappeja, pieniä kolmioleipiä yms.
Jos juhlissa ei tarjoilla lämmintä ruokaa, niin vaihtoehtona saattaa olla, että myöhemmin illalla/yöllä tarjoillaan friteerattuja snackseja. Esim. bitterballen tai kananugetteja.

Bitterballen

Jotta juhlat olisivat syntymäpäiväsankarille mahdollisimman haastavat ja työläät, niin hollantilaisissa juhlissa ei tunneta sellaista käsitettä kuin noutopöytä tai itsepalvelu. Poikkeuksena tietysti jos tarjoillaan lämmintä ruokaa buffetista.
Mutta varsinkin näissä pienemmissä lähisuvun kesken vietetyissä juhlissa on tapana, että syntymäpäiväsankari eli host puolisoineen tuo henkilökohtaisesti jokaiselle vieraalle ensin kakkupalan kahveineen. Sen jälkeen host kysyy jokaiselta mitä he haluavat juoda ja kiikuttaa sitten lasin nenän eteen. Luonnollisesti aina kun lasi tyhjenee, niin host hakee siihen täydennystä, ei vieras itse. Host huolehtii myös hapjeskulhojen täyttämisestä ja niiden tasaisesta jakamisesta vieraiden kesken. Tottakai useimmiten juhlakalun perhe tai lähimmät ystävät auttavat vieraiden kestitsemisessä. Muistan meidän omista tupaantuliaisista/yhteissynttäreistä viime kesältä, kuinka lähes kaikki tarjosivat apuaan tarjottavien suhteen. Vieraanvaraisuus on siis aivan toisenlaista kuin Suomessa.

Syntymäpäiväjuhlissa niin kuin missä tahansa muissakin juhlissa, jos kutsut ihmisiä vieraaksesi, niin tarjoat syömisen lisäksi kaikki juomat talon puolesta. Suomessa on tyypillistä, varsinkin nuorten kesken, että jokainen tuo omat juomat. Täällä sellaista käsitettä ei tunneta, joten joka vuotisten syntymäpäiväjuhlien järjestäminen on myös taloudellisesti iso satsaus.

Lahjat ei hollantilaisissa syntymäpäiväjuhlissa näyttele suurtakaan osaa. Yleensä juhlakalun toiveita ei kysytä etukäteen tai hän toivoo vain lahjakorttia/rahaa. Onkin tyypillistä, että syntymäpäiväsankari saa jokaiselta kortin, jonka välissä on vähän rahaa. Summa harvoin on enempää kuin 10 euroa. Lahjoja ei myöskään laiteta suuremmin näytille juhlissa, vaan juhlakalu ottaa ne vastaan ja sen jälkeen laittaa omaan jemmaansa. Toki poikkeuksiakin on, esimerkiksi jos juhlitaan 60-vuotissynttäreitä tai "montaa asiaa kerralla" niinkuin meidän juhlissa viime kesänä, niin lahjat on suureellisempia ja osa vieraista panostaa aina enemmän kuin toiset.

En tiedä, muistinko vieläkään kertoa kaikkea tai osasinko kuvata oikein sitä, kuinka syntymäpäivät on tärkeitä hollantilaisessa kulttuurissa. Mutta hauska kulttuuriero ainakin! Tai siis hauska heti sitten kun on toipunut alkujärkytyksestä :) Nyt siihen on jo melkolailla tottunut ja kieltämättä on hauskaa, että pitkin vuotta on eri juhlia, joissa tapaa ihmisiä.